Ja laturi hukassa.
Jei!
Joten saatte nauttia kamerakännykällä napatusta otoksesta:
Oli pakko välillä tehdä jotain nopeaa, neuletakin edistyminen on vähän sitä ja tätä. No on se kohta valmis mutta kuitenkin. Ja jos tarkemmin miettii, niin noita paloja pitäis olla parisensataa tai alle (riippuen peiton koosta), joten ei sekään ihan hetkessä valmistu. Reipas tyttö olen ollut siinä mielessä, että olen heti päätellyt langanpäät kun pala on virkattu. Jos jättäisin myöhempää varten, jäisi peitto kokoamisvaiheen jälkeen ihan varmasti päättelemättä.
En muuten ikinä tykkää tehdä kahta samanlaista peräjälkeen, siksi paloistakin tulee erilaisia. Ja kohta kyllästyn varmaan tuohon perinteiseen isoäidinneliöön ja virkkaan muunnoksia.
Joo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti