Näytetään tekstit, joissa on tunniste Liikunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Liikunta. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Kesäaktiviteetteja

Koska kesä niin käsitöitä ei vain jouda tekemään.
Mutta juhlittu on!
Yhdet ylioppilasjuhlat (edellinen postaus), kahdet rippijuhlat ja kolmet synttärit. Kyllä on kulunut kakkua ja kahvia.


Juhannus oli ja meni, ja juhannuksena pitää päästä saunaan vihtojen kera.
Perinteitä täytyy vaalia.

Kun olin lapsi, meille tuotiin aina juhannuskoivut porraspieleen, koivujen välistä oli kiva kulkea tupaan ja tuvasta. Se perinne ei ole tarttunut, mutta koivu kuuluu juhannukseen, meillä siis itsetehtyjen vihtojen kera.


Museojunalla kävimme Kaskisissa.
Henkilöliikenne välillä Seinäjoki - Kaskinen taisi loppua jo 60-luvun lopulla, vain pari tavarajunaa kulkee enää vuorokaudessa. Mutta onneksi silloin tällöin pääsee fiilistelemään junan kyytissä vanhaa rataosuutta ja niitä vanhoja junia.


Teuvan asema radan suunnasta.
Rrrakastan vanhoja asemarakennuksia, on hienoa että osa niistä on päätynyt yksityisten käsiin - sellaisten ihmisten jotka haluavat entisöidä ja pitää huolta vanhasta.


Kaskisissa taisi lapsien mielestä olla mukavinta lossiristeily.
Ei aina tarvitse olla suuria elämyksiä, pienet hyvät hetket ovat mieluisia.


Pitkästä aikaa ehdin tänä kesänä myös kesäteatteriin. Tanulassa esitettiin tänä vuonna maalaiskomedia Latotanssit, esityksiä 30.7. saakka, joten vielä ehtii!


Ja kuten aiempinakin kesinä, urheiltu on.
Yleisurheilussa kisattu.


Jalkapalloa pelattu.


Uimaankin ehditty, vaikka ei ihan niin tiheästi kuin viime vuonna.

Käsitöistä sitten kun niitä ehtii tekemään.

Miten teidän kesä on sujunut?



tiistai 26. marraskuuta 2013

Kotiäitien kuntokuuri osa 3

Vastusharjoittelu

Fakta:
Salille on hankala päästä yksin, syystä että mitkä mainittiin osassa 1 ja rahaa ei liiemmälti ole. 

Noh, onhan jokaisella kotiäidillä yksi paino jota pitää nostella ja kanniskella ja muuta. Meillä se pötkäle painaa nyt noin 7 kg. Mutta täytyy sanoa, että joskus menee hieman toispuoleiseksi se homma. Oikealla tulee kanniskeltua enemmän. Eikä sitä painoa voi ihan miten tahansa nostella. Kyykyt ja kumarrukset sujuu toki mainiosti. 

Mutta meillä toimii tää:

 
Ei vie tilaa, käy mainiosti pihalla harjoitteluun (kun nuorimman ensin nukuttaa ja sitten näköyhteys kahteen suurempaan jotka kotona). Netti on täynnä liikeohjeita ja lisää voi keksiä itse. 

Mulla on toistaiseksi vain tuo 8 kg, toiskohan pukki mulle suuremman?

perjantai 20. syyskuuta 2013

Kotiäitien kuntokuuri osa 2

Osa 2 - varastetut minuutit

Moni vastasyntyneen äiti tuntee tilanteen kun on opeteltava tekemään kaikki yhdellä kädellä. Ruuanlaitto, pyykit, tiskit, kaikki. Toisella kädellä kun lepää (tai huutaa) pienoinen (meillä suosikki kaikilla lapsilla tiikeripuussa), on usein ainoana mahdollisena kuntoilumuotona jumppa vauvan kera. Siihen palataan joku toinen kerta.

Nyt keskitytään niihin hetkiin kun lapsukainen viihtyy lattialla/vaunussa/sitterissä, eli ne harvinaiset viisminuuttiset silloin tällöin. 

Tavoitteena on, että liikkuminen olisi tehokasta, hauskaa ja ennen kaikkea nopeasti toteutettavissa. No jos on reipas  niin ihan varmasti viisi minuuttia etunojapunnerruksia, haaraperushyppyjä tai vatsarutistuksia nostaa hien pintaan ja tadaa! Tavoite pikatreenissä saavutettu. 

Mutta jotta liikkuminen olisi hauskaa voi hyödyntää vaikkapa pihalla seisovaa lasten trampoliinia. Ei kannata kylmiltään tehdä sitten voltteja. Ja jos synnytyksen jälkeen on löysät lantionpohjalihakset, kannattaa ne jumpata kuntoon ensin. 


Ja hops!


Tulee hiki. 

Trampalla saattaa kyllä olla niin paljon muitakin käyttäjiä että vuoroa harvemmin saa, ainakaan silloin kun juniori nukkuu tyytyväisenä kärryssä. Meillä nukkuminen yleensä loppuu samoihin aikoihin kun vaunuista liike, ja isoveljet ei pitkään jaksa kiikuttaa. 

Eräs toinen laite (vehje?) ei ole läheskään niin kallis eikä suosittu perheenjäsenten keskuudessa. Mutta yhtä hauska ja tehokas: kuntoiluun tarkoitettu hulavanne. Omani on 1,2 kg painava, painavampiakin ilmeisesti on. 


Shake it!



Huomatkaa kuinka hienosti villasukkien väri sointuu vanteen väreihin!

Sisäinen Sulo Vilenini löysi tämän joskus alennusmyynnistä, olikohan alle kakskymppiä hinta. Saa osiin - raskausaikana ei voinut käyttää - joten säilyy pienessä tilassa. Nyt on koottuna meidän vaatehuoneessa seinää vasten, sieltä pystyy nappaamaan aina sopivan hetken tullen (sängynalusta passaisi varmsyi myös). Sopii sisälläkin käytettäväksi JOS on riittävästi tilaa ja särkyvät asiat ulottumattomissa. Mahtava väline syville vatsalihaksille. 

Vielä edullisempi ja vähemmän säilytystilaa vaativa juttu on tietenkin hyppynaru. Sisällä hyppiessä pitää varoa kattokruunuja. 

Ensi kertaan, kuulemiin!

perjantai 6. syyskuuta 2013

Kotiäitien kuntokuuri osa 1

Koska sukkasato tuntuu kypsyvän taas kovin hitaasti, jutellaan hetkisen vähän muista asioista. 

Kuntoilusta ja liikunnasta. With children.

No nyt kaikki innokkaat liikkuvat ihmiset huutavat kuorossa, että ei äitien ole vaikea päästä kuntosalille kun vaan järjestää aikaa ja laadi laadi laa. Mutta tehdään sellainen olettamus että tulot ovat pienet - ei mahdollista kustantaa itseään salille jossa järkevä lastenhoito. Oletetaan että:
- yh-äiti = ei puolisoa, tai
- puoliso reissuhommissa tai
- puoliso rakentaa omakotitaloa tai 
- jotain muuta vastaavaa
Ja oletetaan vielä että joko omaa sukua joka voisi kaitsea lapsia ei ole lähellä, tai eivät pysty/halua lapsia hoitamaan. 

Eli oletuksena nyt kertakaikkisesti että liikunnat on suoritettava lasten kanssa. 

Noh, lenkkeily on edullista, yhden lapsen kanssa vielä jopa helppoa. Mutta lisätään yhtälöön yksi tai useampi vanhempi lapsi.  Kun yksi on vaunuissa ja toinen kävelee vieressä, tulee korkeintaan tuskanhiki kun ei päästä eteenpäin. 
Seuraava askel onkin tuplarattaat, eli kaksi kyytissä. Mutta entäs jos onkin kolme lasta? 

Ratkaisu: Kantoliina!


Kuvassa olin harvinaisella lenkillä nuorimman kanssa, muut lapset kun olivat isänsä kanssa uimassa.Sauvakävelykin onnistuu liinaillen. 

Samoin kolmen lapsen yhdistelmään saa liikettä tuplarattailla ja kantoliinalla. Tänään teimme esimerkiksi pienen pyrähdyksen metsään, vajaa puoli kilometriä tietä pitkin rattailla ja liinalla, metsässä vanhemmat lapset kävelivät itse. 

Tuplarattaat toki maksavat jonkin verran, me löysimme aikanaan käytettynä (ystävän kautta, kiitos vielä! :) ) ja kantoliinakaan ei ilmainen ole. Meillä on nyt käytössä Kaislakehdon trikoinen liina - käytettynä ostettu myös. Molemmilla on vielä käytön jälkeen jälleenmyyntiarvoa. Liinan pystyy kätevä ihminen varmasti tekemään itsekin sopivasta kankaasta, en tosin voi sanoa tuleeko edullisemmaksi kuin käytetyn osto. 

Mielipiteitä, ajatuksia, vinkkejä?

Tähän aiheeseen palataan vielä, kuulemiin!

perjantai 23. joulukuuta 2011

Joulukalenteri 23.12.2011

Mielikuvitus loppui kalenteria täyttäessä, niin tässäpä ammattilaisen ottama kuva vuodelta 2007.



Esikoisen kanssa kävimme vauvauinnissa aikanaan, ja siitä meille jäi koko perheen harrastus - kerran viikossa suorimme kaikki uimaan. Esikoinen osaa jo uida (oppi itsekseen 4 vuotiaana ja viime kesänä kävi uimakoulussa oppimassa virallisia uimatyylejä) ja nuoremmatkin tykkäävät vedestä ja uimisesta (keskimmäinen poika ei tosin ole niin innokas sukeltelija kuin esikoinen).

maanantai 1. marraskuuta 2010

Otsikko oli unohtunut, hups..

Kuuteen pariin jäi sukkasato tällä kerralla - saman verran valmista kuin viime vuonna.
Eli nyt valmistui:
2 x lasten sukat
2 x lasten tossut
1 x aikuisten pohjalliset
1 x aikuisten tossut

Hyvästä loppukiristä huolimatta nämä jäi kesken, harmittavan vähän - sain tänään kärkikavennukset tehtyä (pahoittelut huonolaatuisista iltakuvista)



Yöpuulle oli pakko vetäytyä illalla kärkikavennusten aikaan, tein tänään vasta loppuun ja päättelin heti langat.

Nämä ovat nyt kokoa 39, menee omalle äitilleni joululahjaksi, kun ne tossut nyt taisivat tulla liian pienet.
Tehty Magic-loopilla, Nalle Aloe Vera, 3 mm pyörö, ohje oma.
Kantapää tiimalasikantapää kiilalisäyksin varren puolelta ja sitten tietenkin kiilakavennukset lavan puolella.

Ja pahemmin jäi kesken omat polvisukat:



Vasemmassa reunassa hiljan aloitetut pulkkailuvillashortsit esikoiselle Sisusta (halavalla sai). Jotain lämmintä talveksi jos tulee kovinkin kylmiä pulkkailukelejä. Ja muotiapa vielä.. Jos lankaa jää, niin sitä vois kutoa ittellekin villapöksyt.. Pulkkamäessä kun on itsekukin :)..

Ja sitten oikealla Regian 4-ply Kaffe Fasset raitalangasta (IHANAA! Maltoin jopa olla hermostumatta raitojen kohdistumattomuudesta) polvisukat (tai ylipolvensukat, riippuu langan riittävyydestä) itselle (lankaa yhteensä kolme kerää, 150 g siis). Aloitin ensin kantapäästä, sitten lavat ja sitten nilkoista ylöspäin niin kauan kun lankaa tulee riittämään.

Niin ne shortsit on samalla puikolla kun multa loppui 3 mm pyöröt kesken. Magic-loopilla voi tehdä useampaa työtä yhtä aikaa!

Nyt sitten keskeneräisiä vähän valmiiksi ja sitten kohta saakin tehdä lisää joululahjoja!

sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Hullu hatuntekijä

Langantuhlausprojektini etenee, 400 g tuhlattua 2 vuotta varastoissa marinoitunutta Moss Spacea ja tupsuissa hieman myös 7 Veljestä.



Tarina (mopo) lähti (käsistä) siitä kun äitini valitti että hänen pitäisi saada uusi pipo kun vanhat on kaikki kulahtaneita. Tuttuun käsityöläistapaan hän tekee kaikenlaista kaikille muille ja ei itsellensä. Joten päätin tehdä suutarille kengät ja kutoa pipon.

Langaksi sopivan mureaa lankaa, puikot 6 mm, ensin sukkapuikot ja sitten pyöröt (vähän halusin pienemmillä puikoilla kuin suositetuilla 10 mm puikoilla että on tiiviimpää käsialaa ja siten lämpimämmät). Aloitus ylhäältä, Ullasta mallia, 2o2n joustinta, lisäyksiä 6 aina per kierros.

Aikuisten pipoon lisäyksiä vähän enemmän kuin lasten, langankulutus oli aikuisten mallissa tasan kaksi kerää eli 100 g ja lasten pipoissa aavistuksen vähemmän, eli 80 g per pipo. Loput 40 g ja vähän tosiaan 7 veljestä sitten tupsuissa. Jotka ei itseasiassa ole allekirjoittaneen käsialaa, esikoinen askarteli ja hienosti askartelikin! Ensimmäinen kerta kun teki tupsuja, ensimmäiseen piti vähän näyttää ja sen jälkeen tulikin kommentteja että ei tartte auttaa..

Niin ja miksi näin monta?
Ensimmäinen siis äidilleni, toinen sitten esikoiselle (kuvassa) joka halus samanlaisen kuin mammalle, ja kaksi muuta sitten tein (kun vauhtiin kerran pääsin) palkintolahjoituksiksi kökkätyöllä järjestettyihin hiihtokilpailuihin.

Hyvin siis tuhlattu eikö totta! Ja tuon langan ostin joskus ajat sitten kun sai hal-val-la, ja kaikki meni. Vielä vähän lisää tälläistä tuhlausta ja saa hankkia lisää lankaa, kun mulla olis jo kohdekin pienelle määrälle puuvillalankaa (hyshys juttu vielä toistaiseksi), saa nähdä kuinka kiire tulee tuhlauksen kanssa...

maanantai 7. joulukuuta 2009

Joulukalenteri 07.12.2009



Meidän hyökäysvaunut.
Edessä muutama joulu sitten saadut hienot sydänheijastimet lisäturvana.

Edullisesti ostettu vuonna 2006, tarjouksessa olivat, edellisvuoden mallia muistaakseni.

maanantai 22. kesäkuuta 2009

Ruispeltoon ei ehditty

Juhannus oli ja meni, hyttysten ruokana tuli mökillä oltua ja talviturkki heitettiin samalla reissulla.
Ehdittiin myös pyöräilemään, ja katsokaahan mitä löydettiin:



Neulegraffiti!

Eli tallella oli vielä viikon jälkeenkin.

maanantai 25. toukokuuta 2009

Aika lentää, täti polkee

Tänään polkaisin pyörällä ensimmäistä kertaa tänä vuonna töihin. Pyörällä ollaan oltu matkassa toki jo aiemminkin, mutta työmatkapyöräilyä siis.

Siinä polkiessa tuli mieleen viime kevät, kun palasin takaisin äitiyslomalta töihin toukokuun ensimmäisellä viikolla. Pyörällä tulin silloin, odottelin oven takana kun ei ollut firman avaimia - luovutin ne tavan mukaan äitiyslomalle jäädessäni. Siinä vaiheessa oli vielä homma koossa, ja siinäkin kun kävin vaihtamassa ulkoiluvaatteet työvaatteiksi, ja vielä siinä vaiheessa kun avasin konetta ja yritin muistella salasanoja.. Aamukahvikin meni vielä.

Sitten tajuntaan alkoi valua järkyttävä totuus. Ei minun töissä pitänyt olla, vaan kotona, virttyneessä pyjamassa yövalvomisesta väsyneenä mutta niin onnellisena. Kotona Poikani ja Esikoisen kanssa. Kotiäitinä. Kotona, ei töissä.. Juoksin pukuhuoneeseen ja itkin..

Silti kaikenkaikkiaan työpäivä sujui pelättyä helpommin.

...

Eli olen töissäkin ollut jo yli vuoden.
Aika kulkee, sekunnit hitaasti mutta vuodet nopeasti.

Eilen mietin millainen Poika jo olisi. Jos yhtään olisi kuin isosiskonsa, niin kävelisi jo kovaa vauhtia, yrittäisi juosta, tapailisi muutamia sanoja ja rakastaisi mansikoita. Äitin kulta.. Kotona olisi menoa ja meininkiä ja paljon enemmän vauhtia, sisarukset osaisivat jo tapellakin ja äitillä voisi olla pinna silloin tällöin kireällä. Se olisi ollut ihanaa.

Mutta me vain käymme haudalla kastelemassa enkelivauvalle äitienpäivänä vietyjä orvokkeja.

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Arvoitus

Ihmisten keksimä.
Haitallinen ja ahdistava.
Kaikilla se on joskus.
Hyödytön.
On kiinni ajattelutavasta.

Mikä se on?


Kiire.


Kauheasti tehtävää ja mitään ei ehdi ja päässä surisee (no tuo voi johtua toki meikäläisen mielenterveydestä mutta syytetään siitäkin kiirettä). Ja sitten voi tehdä fiksun päätöksen, unohtaa kiireen, ja lähteä koko perheen voimin mäenlaskuun. Oijjoi kun tuntuu seuraavana päivänä vatsalihaksissa kun liukurilla päästelee pitkin rinnettä.

Eikä sitä niin kauheesti tekemistä kotona loppujen lopuksi ollut, pyykkikone pyöritti pyykin kun olimme ulkoilemassa, pölykoirat olivat edelleen paikallaan kuten myös tiskit. Käsityöt odottivat tekijäänsä, ei niillä ollut minnekään kiire. Ehtiihän sitä joskus.

perjantai 17. lokakuuta 2008

Käytännön käytännönliikuntaa

Eilen kun nostimme rautaa salilla, ehdimme ystäväni kanssa keskustelemaan arkiliikunnasta - ja samalla marmattamaan työstä, koneen näpyttely ei juuri lihaksia vaivaa. Aloin tänään miettimään että mitä pieniä juttuja sitä voi oikein tehdä työn lomassa.
1) Näin sähköpöydän ääressä tietenkin nostan pöydän seisomakorkeuteen (nostin heti aamulla, hyvä minä!). Sitä useinkin jättää säädöt käyttämättä ja on vain.
2) Tulostin mahdollisimman kauas työpisteestä. Tällä hetkellä tämä on meillä minuun nähden niin hyvin kuin on mahdollista, tulostimeen on reilu 10 metriä.
3) Aina kansiota tarvitessasi tai takaisin laittaessasi nouse ylös tuolistasi, äläkä vain kurkottele.
4) Jos on vaihtoehtona portaat/hissi, valitse portaat. Meillä ei toimi, kun on ollaan maan tasalla.
5) Käy vessassa mahdollisimman usein, älä hae kahvia samalla kerralla vaan tee sitä varten uusi reissu. Tässä saisi kyllä askeleita, työt eivät välttämättä edisty kuitenkaan ja pomo alkaa katsomaan kieroon.
6) Puhuessasi puhelimeen, käveleskele pitkin toimistoa jos mahdollista.
7) Istuessasi tee lantionpohjanlihasharjoituksia, nostele jalkoja ilmaan, jännitä vuoroin korsettilihakset ja pakarat, ole levoton!
8) Pidä taukojumppa (toisissa yrityksissä tulee oikein fysioterapeutti pitämään taukojumppaa, fiksua!).

Tietenkin työmatkojenperinteiset, että pitäisi tulla pyörällä tai kävellen töihin, jäädä pysäkkiä tai paria ennen pois jne. Tämä ei vain aina toimi, liikenneyhteydet eivät ole toimivia, toiset tarvitsevat autoa liiketapaamisten vuoksi (tällöin kannattaa sitten varmaan parkkeerata mahdollisimman kauas että saa vähän käveltyä). Nyt töihin tultuani äitiysloman jälkeen olen yrittänytkin tulla pyörällä, aina tilanteen, säätilan ja oman laiskuuden salliessa.

Sitä kun aina muistaisi kaikki ajattelemansa..
Eikä vaivihkaa passivoituisi.

***

Informaatiopläjäys:
Arvontapalkinnot alkaavat olemaan valmiit, nyt vielä pitäisi pakata ja postittaa.
Olkaa kärsivällisiä, en ole unohtanut.. Olen vain saamaton..

maanantai 4. elokuuta 2008

Ojennus, ojennus, taivutus, taivutus

Nyt kun on jäänyt niin surkean vähiin meikäläisen saliharjoittelu (mulla on useampi kuin yksi tekosyy!), niin päätin sitten eilen, että nyt. Pakko tehdä jotain muutakin kun vain pyöräilen ja kävelen, ja sen jotain teen kotona. Ja se jotain on ihan olohuonetreeni iltaisin! Päätin keskittyä niihin niinsanottuihin korsettilihaksiin, jos vaikka sais tuota raskauksien mukanaan tuomaa kengurupussia vähän tiivistettyä.

Mutta (aina on mutta, eikö totta?), ähise siinä nyt sitten keskellä olohuonetta kun toinen virnuilee vieressä. Pölijää. Salilla kukaan katso kun naama punasena punnertaa, mutta se ah niin ihana oma rakas katselee ja virnuilee ja pahimmassa tapauksessa kommentoi.

Yksi yksinelämisen hyvistä puolista on, että saa hyppiä kotonaan missä asussa tahtoo, niin omituisia liikkeitä ja venytyksiä kuin keksii, eikä kukaan naureskele. Älkää käsittäkö väärin, en aio isäntää tämän vuoksi vaihtaa isännättömyyteen, mutta vois se antaa vaikkapa treenirauhan!

Oikeasti haaveilen omasta salista, eli sais kotiin tangon ja levypainot, käsipainot, nyrkkeilysäkin ja tilaa missä treenata. Ei meidän kaksiossa sellaista luksusta vaan.. Niin ja nyt kun haaveillaan asioista mitä ei voi saada, niin uima-allas saunaosaston viereen, kiitos.