sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Hullu hatuntekijä

Langantuhlausprojektini etenee, 400 g tuhlattua 2 vuotta varastoissa marinoitunutta Moss Spacea ja tupsuissa hieman myös 7 Veljestä.



Tarina (mopo) lähti (käsistä) siitä kun äitini valitti että hänen pitäisi saada uusi pipo kun vanhat on kaikki kulahtaneita. Tuttuun käsityöläistapaan hän tekee kaikenlaista kaikille muille ja ei itsellensä. Joten päätin tehdä suutarille kengät ja kutoa pipon.

Langaksi sopivan mureaa lankaa, puikot 6 mm, ensin sukkapuikot ja sitten pyöröt (vähän halusin pienemmillä puikoilla kuin suositetuilla 10 mm puikoilla että on tiiviimpää käsialaa ja siten lämpimämmät). Aloitus ylhäältä, Ullasta mallia, 2o2n joustinta, lisäyksiä 6 aina per kierros.

Aikuisten pipoon lisäyksiä vähän enemmän kuin lasten, langankulutus oli aikuisten mallissa tasan kaksi kerää eli 100 g ja lasten pipoissa aavistuksen vähemmän, eli 80 g per pipo. Loput 40 g ja vähän tosiaan 7 veljestä sitten tupsuissa. Jotka ei itseasiassa ole allekirjoittaneen käsialaa, esikoinen askarteli ja hienosti askartelikin! Ensimmäinen kerta kun teki tupsuja, ensimmäiseen piti vähän näyttää ja sen jälkeen tulikin kommentteja että ei tartte auttaa..

Niin ja miksi näin monta?
Ensimmäinen siis äidilleni, toinen sitten esikoiselle (kuvassa) joka halus samanlaisen kuin mammalle, ja kaksi muuta sitten tein (kun vauhtiin kerran pääsin) palkintolahjoituksiksi kökkätyöllä järjestettyihin hiihtokilpailuihin.

Hyvin siis tuhlattu eikö totta! Ja tuon langan ostin joskus ajat sitten kun sai hal-val-la, ja kaikki meni. Vielä vähän lisää tälläistä tuhlausta ja saa hankkia lisää lankaa, kun mulla olis jo kohdekin pienelle määrälle puuvillalankaa (hyshys juttu vielä toistaiseksi), saa nähdä kuinka kiire tulee tuhlauksen kanssa...

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Vähän iloksenne ja huviksenne

Meillä pyörii hattutehdas, ja kaksi pipoa on jo päättelyä (ja ehkä tupsua) vaille valmiit, kolmas puikoilla. Esittelen ne jahka saan valmiiksi ja perille toimitettua (lauantaina eräpäivä).

Siihen väliin vähän hauskaa.
Muistatteko tämän? Vanha neuletakki josta tuli sukkalankaa äidilleni kun käyttöön siitä ei ollut.

No tässä vähän vielä nolompaa jonka toimitin samaan purkupaikkaan:



Nyt oikeesti nolottaa.
Tuo on ollut kaapinperillä ja sieltä sen löysin ja hyötykäyttöön toimitin.
Oikeasti ihan kamala.
Hirvittävä.

Kudoin joskus opiskeluaikoina, omasta päästä (fiksua puuhaa), kahdesta eri langasta joista toinen kulki huonosti vielä puikoilla. Hihat ihan liian pitkät, käsiala huono, eikä värit edes sovi yhteen.

Kuvan taustalla sentään jotain kaunista ja ihanaa, kaunista äitini tekemä virkattu päiväpeitto ja ihanaa vanhasta äitiyspakkauksesta fleecepeitto, suloiset värit, ja niin pirteät!

No siinä se nyt on.
Saa nauraa.
Ja joka nauraa tulee haastetuksi tekemään saman omassa blogissaan (ja ilmoittamaan tämän kirjoituksen kommenttilootaan kun näin on tehnyt, mielellään linkin kera niin että myöhemminkin löytää kun piristystä kaipaa), ulos siis kaapista kaikki nolouksia tehneet.

Det var det.

lauantai 20. helmikuuta 2010

Kiireen jäljet

Vaikka sitä kuinka tietää että ystävä on raskaana ja että se lapsi sieltä syntyy tietyn ajan sisäpuolella, niin miten sitä silti tulee niin kiire? Aloitin toki ajoissa - villapöksyt ehdin käyttöönottopestäkin - mutta sisävaipan kanssa tuli kiire vaikka kankaat otettuna esille jo ajoissa. Tuli onneksi nopsasti päivässä.



Kuvassa siis ne hyshys-jutut, elikkäs vauvalahja:
- 2 x flanellitaittoimu
- 2 x froteelisäimu (kierrätysfroteesta, täydessä imutehossa siis heti)
- 2 x kuivaliina lisäimu
- sisätäyttövaippa, SK:n vanhalla ohjeella, vähän muokattuna. Tuli vähän suuri, eli varmaan s/m välistä (niin ja kierrätyskankaista kaikin puolin, tarrat Applix). Tästä tuli ihan fiksun näköinen, parempi kuin se edellinen omaan käyttöön tullut
- villapöksyt, hahtuvasta, omalla ohjeella - täysin saumattomat. Pultut ja nyöri Purosta kun hahtuvaa oli tasan tarkkaan noin paljon. Koko s

Sitten vielä pikaistuksissa tehdyt, lahjanvientiaamuna langanpäätellyt:



Lankavarastosta löytyneestä Lanettista 2,5/80 pyöröillä tehdyt vauvasukat. Tiimalasikantapää, jonka tein ensin VÄÄRIN, kun yritin vanhasta muistista tehdä. Miten voi tehdä niinkin helpon kantapään väärin, hä? Vastaus on yksinkertainen, kun tekee sen nimenomaan vanhasta muistista, ei se vanha muista, ainakaan ilmeisesti oikein. Joten kiireellä tehdyt vauvansukat, kertaalleen kantapäät puretut.

Tämä langanostolakko tulee jo uniinkin.

Viime yönä näin unta että maailma oli muuttumassa ja piti lähteä evakkoon (en tarkalleen muista oliko sota vai maanjäristys vai mikä), ja mahdollisuus oli ottaa vain yksi repullinen mukaan tavaroita - eli jalkapatikka matka edessä. Mietin siinä lankojeni äärellä että mitä lankoja otan mukaan.

Unessa tulin siihen tulokseen, että otan Alpakkani jota pitäisi varastoissa olla ainakin kymmenisen kerää. Jääny tekemättä kun en niin käsinpestäviä suosi ainakaan käyttövaatteissa. Tuossa tilanteessa ei käsinpestävyys haittaisi, kun konepesuun ei enää ilmeisesti olisi mahdollisuuttakaan. Sitten unessani myös halusin mukaani Nallea, vaikka siitä kestää sukkien teko kauemman kuin seiskaveikasta, niin kun on ohuempi niin saa useammat sukat kuin paksummasta sekoitteesta > mahtuu mukaan useampi tekemätön sukka.

Näin hereillä ollessanikaan ei tule juuri nyt mieleen muita lankoja jotka mukaani pakkaisin, valtavasti kun niitä ei tietenkään mukaan mahdu.
Mitäs sinä ottaisit omista varastoistasi?

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Jotain uutta, jotain vanhaa

Jotain korjattua.

Polvesta (uudelleen) puhkikuluneet villikset joutuivat saksien käsittelyyn, nips naps vain lahkeet poikki.



Nämä pöksyt tein esikoiselle aikanaan omalla ohjeella, kahteen otteeseen jo korjatut, joten päätin pistää sitten kunnolla uusiksi ettei tule paikkaa paikan päälle. Jostain syystä olin nyörin virkannut Woolista hahtuvan sijaan (josta siis housut), ja vieläpä liian lyhyeksi, joten uusin sen samalla.



Lahkeisiin virkkasin kaksi kierrosta päällekäin sopivan värisellä Purolla kiinteillä silmukoilla reunat.


Ja sitten jotain suunniteltua.



Elämäni ensimmäinen täysin ilman ohjetta tehtävä neuletakki.
Neuletakkeja olen muutamia tehnyt toki ennenkin, mutta siis aina ollut ohje jota suurinpiirtein noudatellut, pintaneuleita vaihdellen.

Idea tähän lähti kahdesta asiasta: Kun 1) kuopus sai sukat jotka oli tehty Luxus Cloudista, ja ne oli niin IIIIIHANAN pehmoiset, ja 2) edellistä esikoiselle tarkoitettua neuletakkia tein niin kamalan kauan ohuesta Lanettista (vai onko se Lanetista yhdellä teellä?), niin päätin tehdä siis Cloudista (joka on paksumpi ja mikä tärkeintä, myös konepestävä).

Ja sitähän ei löytynyt helposti..

Katsotaan mihin asti päästään, ohjetta myöhemmin jos onnistuu.

* * * * *

Niin ja suuri kiitos vielä kaikille jotka kannoitte huonojen päivien ohi. Niitä tulee vielä varmasti lisää, nyt toistaiseksi taas paremmalla fiiliksellä.

tiistai 16. helmikuuta 2010

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Syntymäpäivän aatonaattona

Viime vuonna helmikuussa tuli kirjoiteltua tällaisia.

Nyt on isännän neulepaita tehty, esikoisen neuletakki hyvässä käytössä edelleen (just tänään aloitin seuraavaa), isoäidinpalapeitto edelleen tekemättä, ja lapseni yhä kuollut..

Aavistuksen helpompi tämä helmikuu toki ollut kuin viime vuonna, viime vuosi oli se ensimmäinen.. Ja nyt on tuo kuopus pitämässä kiireisenä joten ei ehdi niin suremaan.

Keho suree kun ei muuten ehdi, selkä löi kuluneella viikolla jumiin, vaatii ilmeisesti pysähtymisen, aikaa surulle.

Miksi ihmeessä meidän on vietettävä 2 vuotissyntymäpäivä hautausmaalla? MIKSI? Miksi minä en saa leipoa täytekakkua ja siivota taaperon tekemiä tahmeita jälkiä seinissä ja ovissa? MIKSI?

Ei elämä ole reilua kun täysin terve ja täysiaikainen lapsi kuolee kohtuun ilman mitään syytä. Ei se ollut reilua silloin, eikä kaksi vuotta välissä ole tehnyt siitä yhtään sen reilumpaa.

torstai 11. helmikuuta 2010

Migreeni kauluri

Saaja sanoi sopivan täydellisesti ihmiselle jolla on taipumusta migreeniin, joten saakoon nimensä siitä.
Sama lanka kuin edellisessä kaulurissa (meni samalle ihmisellekin), eli Schachenmayr Silenzio. Langalla ei ole väliä, kunhan ei kutita paljaalla iholla. Eli tätä on tarkoitus pitää sellaisen talvitakin kanssa jossa hieman avonaisempi kaulus.



Luo niin monta silmukkaa että riittää kaulan pituudelle, eli riippuu täysin langasta ja käsialasta. Tässä on 16 (ensin tein 20, purin ja vähensin). Kudo ainaoikeaa, huom: ensimmäinen ja viimeinen silmukka kudotaan nurin. Mittaile tehdessäsi, kun riittävän pitkä (menee vähän päällekäin), tee napinlävet, koko riippuu käytettävästä langasta ja käytettävistä napeista. Tässä vain yhden silmukan kokoiset.

Napinläpi: Päätä napinläven kohdassa silmukoita haluamasi määrä, seuraavalla kierroksella luo silmukoiden yhtä monta kuin päätit.

Kun riittävän pitkä, päätä silmukat.



Poimi toisesta reunasta jokainen silmukka paitsi napinläpien kohdalta, silmukoita tulee olla parillinen määrä, 5 jaollinen + reunasilmukat (reunasilmukoita joko 1 per puoli tai enemmän jos ei muuten mene tasan), tässä oli muistaakseni 87 silmukkaa.

1. krs (oikea puoli): reunasilmukat, neulo oikein, reunasilmukat
2. krs (nurja puoli): reunasilmukat, *1 oikein, nosta 1 neulomatta, neulo 2 oikein yhteen, vedä nostettu silmukka yhteenneulotun silmukan yli, 1 oikein, 5 nurin* 1 oikein, nosta 1 neulomatta, neulo 2 oikein yhteen, vedä nostettu silmukka yhteenneulotun silmukan yli, reunasilmukat
3.krs (op): reunasilmukat, *3 nurin, 1 o, langankierto, 1 o, langankierto, 1 o, langankierto, 1 o, langankierto, 1 o*, 3 nurin, reunasilmukat
4. krs (np): reunasilmukat, *nosta 1 neulomatta, neulo 2 oikein yhteen, vedä nostettu silmukka yhteenneulotun silmukan yli, 9 oikein*, nosta 1 neulomatta, neulo 2 oikein yhteen, vedä nostettu silmukka yhteenneulotun silmukan yli
5. krs (op): päätä silmukat.

Sellainen pieni varaus, että nyt päästelin pitsin ohjeen ulkomuistista, enhän mä mitään ylös laittanut ja annoin jo kaulurin eteenpäin. Tarkistan tämän kyllä jossain vaiheessa, mutta tähän väliin vastuuvapauslauseke: Ohjeen tekijä ei ole millään tavalla vastuussa jos kaulurista tulee susi..

Sitten vielä napit kiinni, tulevat vähän vinoon.

tiistai 9. helmikuuta 2010

No voi sun

Nyt on kertakaikkisesti annettava itsellensä porttikielto Tapion aarreaittaan, niin ihana paikka kuin onkin.
En postaa teille kuvaa ostoksista (joita oli paljon), kun vajaa kuukausi sitten saitte yhtä satsia ihmetellä. Mutta Luxus Cloudia löytyi! Ja punaisena! JES! Nyt on esikoisen neuletakkiin langat, joten kohta pääsee tositoimiin.

Josta tulikin mieleen (hutera aasinsilta):
- kauluri ois valmis, aika nopsaan tuli. Mutta ajattelin siitä ohjeen vääntää tänne, niin saatte odotella
- sytomyssy ois valmis, pitäis kuvata.. Kyllä toisenkin teen, mutta en ihan nyt just. Lankapirtin Matleena oli päässyt oikein lehteen asti Seijasiskon kanssa asian puitteissa! Siis ei allekirjoittaneen myssynvalmistumisen vaan kyseessä olevan kampanjan tietenkin..
- hyshys jutut ovat laajentuneet ompelujutuista kutomisjuttuihin, niistä myöhemmin

Ja sitten vielä se ainiinjoo:
Kun nyt sitten ollaan porttikiellossa, niin leikitään sitten samalla että tästä alkaa syyskuu... Eli kuivitellaan vähän. Olen siis pyhästi ostamatta lankoja tästä hetkestä kunnes.. Kunnes... Niin, mitä kunnes? Ehkä kunnes lankavarastot sopivat niihin kahteen 31 litran muovilaatikkoon jotka lankoja varten on varatut. Tai kunnes lanka loppuu (eli kunnes sukkalanka loppuu tai kunnes villapöksylanka loppuu jne) niin sitten saisi hankkia tarvittavaa. Tai kunnes kaikki lanka on jaoteltu, punnittu, lajiteltu ja laskettu. Oliskohan täällä bloggerissa jotain taulukkojuttua jossain.. Hmm.. Tällä kerralla puikkojen ja virkkuukoukkujen ja muiden työvälineiden hankinta - tarpeeseen - on sallittua, kun tuo langanostolakko on noinkin hämärällä takarajalla. Niin ja jos tulee oikein kova tarve hankkia jotain lankaa, niin ensisijaisesti on diilattava oman äidin lankavarastoista. Sieltäpä löytyy ainakin sukkalankoja, jos tulee vaikkapa pakottava tarve johonkin väriin jota itseltä nyt ei juuri satu löytymään. Uskokaa pois, siellä on SUUREMMAT lankavarastot kuin mulla.

No niin, katsotaan mitä tästä tulee muuta kuin vieroitusoireita.

*edit* keskiviikkona
Pari sanaa vain: 8-aloitus, Magic-Loop ja Drops Delight. Jos vaikka sais itsellensä sukat aijalliseksi kun hyshys kutomisjuttukin valmistui alta aikayksikön kahdessa päivässä (Jei! Hyvä minä!).

maanantai 8. helmikuuta 2010

Keltuaisista ja valkuaisista

Herkkuja on siinä monenmoista:



Limetorttu:

Pohja
100 g voita
0,35 dl sokeria
1,5 dl kaurahiutaleita
1 dl vehnäjauhoja
vajaa 1 tl leivinjauhetta

Vaahdota voi ja sokeri, yhdistä kuivat aineet ja lisää. Painele irtopohjavuuan pohjalle ja reunoille. Paista 200 asteessa noin 15 min.

Täyte
1 tölkki kondensoitua maitoa
4 keltuaista
1 dl limen mehua
1 limen raastettu kuori

Sekoita, laita jäähtyneen pohjan päälle, laita jääkaappiin vähintään 4 tunniksi, nauti.


Macaron leivokset:

4 valkuaista
2 dl tomusokeria + 2 dl ruokotomusokeria (johtuen siitä että meillä oli 2 vajaata pakettia kaapissa)
160 g mantelijauhetta

Vaahdota valkuaiset, sekoita tomusokeri vähitellen joukkoon yhä vatkaten. Sekoita mantelijauhe joukkoon varovasti.
Pursota pellille 40 samankokoista länttiä, paista 125 asteessa 10 - 15 minuuttia uunin alatasolla (ite vahingossa paistoin 175 asteessa). Irrota leivinpaperista ja jäähdytä.

Väliin Lemon Curdia (eli 2 päällekäin).

perjantai 5. helmikuuta 2010

Alkuja, keskeneräisiä ja suunnitelmia

Niitä meillä riittää vaikka muille jakaa.
- Sytomyssy, melkein valmis
- Esikoiselle neuletakki, suunniteltu, hieman on projekti joutunut vastatuuleen kun ei lankaa löydy mistään enää.. Tämä kun on tietenkin tehtävä Luxus Cloudista, ja vielä punaisesta
- Patenttineule tiskirätit, yksi piirua vaille valmis, toinen aloitettu ja kaksi vielä aloittamatta
- Kauluri nro 2, vähää vaille etten ole aloittanut
- Sukat itselle (ks. edellinen)
- Muutama hyshys ompelutyö, kankaat leikattu, osittain ommeltu
- Toinen matonkuteista virkattu kori

Ja kaiken tämän lisäksi esikoinen löysi kirpputorilta Barbien (tai epäilen että on vain wannabe, mutta eihän se menoa haittaa) hienoissa neonvärivaatteissa, joten äitiä odottaa vaatetusurakka.

Jos ei ollu vielä tarpeeksi, niin minäpäs olen ryhtynyt haaveilemaan ihan itselleni neuletakkia.

Jeh.
Allekirjoittanut on tekstiili(jne)suunnittelija sisimmältään.

tiistai 2. helmikuuta 2010

Kierrätystä käsitöin

Kylläpä oli hankala ottaa kuvaa ilman että näytti koko kori vinksahtaneelta.



Ja se näytti silti.
Tarkoittaako se sitä että se on?

Ohje SK 6-7/2008
Virkkuukoukku 8
Ja monen monta vanhaa punaista ja mustaa teepaitaa. Vielä olis ehkä yhden voinut leikellä matonkuteiksi, mutta ei enää huvittanut. Teen kyllä vielä toisenkin, oli sen verran hauskaa, mutta vähän tiiviimmän voisi tehdä niin pysyisi ojennuksessa. Ja värit voisi suunnitella ennen virkkausta > tässä vain sitämukaa kun edellinen loppui niin leikkelin seuraavan.

Seuraavaksi voisin etsiskellä puuvillalankoja jos saisi aijalliseksi edes yhden sytomyssyn paikalliseen keräykseen.