tiistai 30. syyskuuta 2008

Viimeinen kuulutus

Se on tässä!
Lokakuu!
Nyt kaikki joukolla lankaa hamstraamaan, tai sitten ei. Jatkaa toki saa seuraavankin kuukauden jos siltä tuntuu.

Mutta miten meni?
Sitten viime kuulumisten kuivilla oli pysytellyt meikäläisen lisäksi:
Merru
Miiruska
Äiti-Puffa
Meemu
Saaga
Pami
Katja

Ja sitten sitä luvattua Galluppia, avuksi arvontapalkinnon miettimiseen, tai sitten ei.
1) Mitä piirtäisit mieluiten vahaliiduilla?
2) Mihin joukkueeseen haluaisit tulla valituksi? Pelaajina:
a) Aku Ankka, Demi ja Kiroileva Siili
b) Tintti, Asterix ja Muumipeikko
c) B.Virtanen, Osku ja Hansu
2, jatkokysymys) Miksi?
3) Ensimmäinen suosikkikirjasi jonka olet lukenut useampaan otteeseen?
4) Koska olet viimeksi lähettänyt perinteisen kirjeen?
5) Kuvaile vuodenaikoja värillä ja tuoksulla?
6) Mitä tarkoittavat seuraavat murresanat (nämä jaan), käytä sitä lauseessa
Merru: Rauska
Miiruska: Prunni
Äiti-Puffa: Markki
Meemu: Kranni
Saaga: Kakku
Pami: Nurru
Katja: Tratti
7) Mihin ylläolevista kysymyksistä vastasit mieluiten?
7, jatkokysymys) Miksi?

*edit* 6 kysymykseen oli eksynyt sana joka ei ollut murresana vaan todennäköisesti yleiskieltä, hups.

Carpe Jugulum ja muita mukavia

Tämmöset eksyi meille tänään..


Huomenna kokoonkutsu ja lisää hassuja kysymyksiä.

Hyv yöt..

maanantai 29. syyskuuta 2008

Tahtoakko vaiko eikö

Viimeiset hetket käsillä, Kuivausrummusta hypätään pois ylihuomenna! Juuri muuten kun sain valitettua että mitään ei tule valmiiksi ja vain tympii, niin heti eksyi sentään puikot käsiin. Joten ehkä jotain valmistakin on tällä viikolla (jo?) tulossa.

Saaga sanoi surffaavansa heti lankoja ostelemaan ja Äiti-Puffa suunnitteli kuivittelevansa vielä toisenkin kuukauden. Entäs minä? No en nyt heti lankoja ryntää ostamaan.. Mutta voisin käydä ostamassa itselleni neulemekon tai neuletakin (vaikka nämä eivät ostokiellossa ole olleetkaan - olen vain huomaamattani pidättäytynyt melkein kaikesta ostamisesta).

Ellokselta löytyisi tälläinen:


Ja Anttilasta tälläinen:


Itsekin huvittaisi neuloa, mutta tällä valmistumistahdilla voisin pitää sitä parin vuosikymmenen kuluttua.

perjantai 26. syyskuuta 2008

Tämän siitä saa

Olen tehnyt selkeästi väärän valinnan..
Näin Sukkasadon ollessa käynnissä, olen nähtävästi hankkinut ihan liian ohuita lankoja.
Kun ei tule valmista tällä kutomistahdilla.

Meikäläisen olisi pitänyt Nallen ja Stepin sijaan hankkia 7veljestä tai vielä paksumpaa. Tulisi nopeammin valmista... Tulisi edes jotain valmista..

Nyt vain tympii...

Lisää lankaakaan ei ole voinut hankkia, vielä tämän päivän lisäksi neljä vuorokautta jäljellä.

torstai 25. syyskuuta 2008

Hiljaisuus

Olen minä täällä

Minulla ei vain ole sanoja.
Ei tälläisellä hetkellä ole.
Jos voisin, halaisin jokaista äitiä, jokaista isää, jokaista ystävää, koko kaupunkia..


***

Lättytaikinaan kun lorauttaa juotavan jugurtin loput niin siitä tulee aikasen mielenkiintoinen herkku.

maanantai 22. syyskuuta 2008

Arkistojen aarteita

Tämä oli ihana..

Erityisesti viimeinen kappale:
Valitettavasti neulomista harrastava vaimo ei ole kovinkaan kauhea asia. Langan keskellä touhuava vaimo muistuttaa lähinnä pientä siiliä, joka kirmaa tuhisten onnesta ruohikossa. Ainoastaan silloin, kun vaimoni silmiin syttyy se tietty maaninen katse ja hän katselee kissojamme pohtien voiko kissankarvasta tehdä lankaa, tekee mieli heittää lankakerä harhautukseksi ja rynnätä kissojen kera ulos ovesta.

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Vikkelästi vaan

Vielä yhdenlainen omenaherkku on syntynyt:


Jos joku ei pysty tiirailemaan ohjetta tuosta, löytyy se myös täältä. Helpoista helpoin piirakka. Ja ihan kelvollinen makukin.

Nyt alkaa olemaan omenat loppu, joten en kiusaa teitä enää tälläisillä asioilla.. Mutta odottakaahan kun pääsen puolukoita hakemaan.

perjantai 19. syyskuuta 2008

Tänään haaveissa

Olimme eilen työkaverini kanssa salilla, ja illalla kotona saunassa. On niin mahtavaa nollata joskus ajatuksensa - tekemällä fyysisesti jotain rankkaa.

Joskus haaveilen, että meillä olisi isännän kanssa maatila, täynnä maatilan töitä. Ihan kuin oli kotona lapsena.. Ei siinä juuri rahaa tee työnmäärään nähden, mutta se työ, ihanan fyysistä, ajoittavaa (kylvöaika, aiv, heinänteko, perunannosto, kylvöaika, jne), selkeästi tuloksellista (kun kynnät, näet selkeästi koska pelto on kynnetty), pääosin kotona tehtävää (sopii erakolle) ja jossain määrin vapaata. Siis toki joutuu tekemään ne työt, mutta se on yksi hailee äestätkö tänään vai huomenna, aamulla vai illalla, pidätkö pitkän kahvitauon välillä, kunhan tulee tehdyksi. Ei pomo hengitä niskaan..

*huokaus*

Mutta nykyään ei kannata, ei siis siinä mittakaavassa mitä minä haaveilen.. Pienestä maatilasta jossa olisi muutama lehmä ja muutama pelto, oma perunamaa ja ehkä kana tai kaksi. Pitäisi olla niin suurta, niin paljon, että kannattaa.

Noh, sitten kun voitan lotossa 7-oikein, niin alan harrastamaan maatilan pitämistä niiden kahden lehmän kanssa (ja kaksi kanaa ja esikoiselle pupu).

torstai 18. syyskuuta 2008

Raport rapart rabarbra

No niin.
Merrun vastaukset vielä puuttuvat eiliseltä, mutta tarkastellaanpa vähän tuloksia ja ketkä ovat pysyneet kuivilla:

Kultahippu tunnusti ostaneensa yhden kerän.. Joten sääntöjen mukaan:
"Jos onnistut olemaan tuhlaamatta rahaa lankoihin tai puikkoihin syyskuussa, niin minäpäs arvon jotain onnistuneiden kesken"
Kultahippu tipahtaa arvonnasta pois. Toki kannattaa pysytellä mahdollisimman kuivilla vielä loppukuukausikin.
Äiti-Puffa pohti miten puolison ostamat langat vaikuttavat. Mutta olit siis kieltänyt häntä ostamasta ja kuten aiemmin kirjoitin:
"lahjoja saa ottaa vastaan - mutta siis et voi toisella ostattaa"
Lasken tuon lahjaksi, en ostattamiseksi, kuivilla olet siis pysynyt.


1) Neljään eri puuhun voisivat nämä kissat kiivetä, yksi olisi jäänyt maantasalle. Suosituin oli vaahtera, joka näin syksyllä onkin todella kaunis.

2) Värimieltymykset vaihtelivat myös, eniten taisi olla vaaleanpunaisen ystäviä. Lehmänvärinen jättää tulkinnan varaa, onko kyseessä Ayrshire, Hereford, Highland vai mikä muu monista?

3) Presidenteistä ei montaa kelpuutettu Idolsiksi, vain Halonen, Koivisto ja Kekkonen. Hmm..

4) Suurin osa oli parhaimmillaan aamupäivästä, mutta joukosta löytyi myös muutama iltakukkujakin

5) Monelta löytyi muistorikkaita karkkeja, ja itsellekin tuli uusia muistoja mieleen, merkkareita syötiin tenavana - jäivät aina hampaisiin kiinni, ja kyllä meilläkin niitä jauhoisia laattakarkkeja kirkossa olessa isoäidiltä sai. Täytyy kyllä myöntää, että en tiedä mikä on viidenpennin tikkari? Tai siis tiedän tikkarin ja tiedän että todennäköisesti on maksanut viisi penniä, mutta en muista sellaisia ostaneeni. Varmaan maksaneet jo enemmän meikäläisen lapsuudessa.

6) Joulukortti voitti 8-0

7) Myrkyssä (Karijoen yksi kylä) oli käynyt minun lisäkseni ainakin yksi ja Pöljän kylässäkin (Siilinjärveltä löytyy) oli käynyt joku kylässä. Hauskin kaikista oli kuitenkin, Härkälässä (Ilmeisesti Vihdistä löytyy) (ei ollutkaan oikea, vaan Juvalla oli tämä) lihasonnien kasvatus.

Toistan tämän - toisilla kysymyksillä tosin - vielä syyskuun päätyttyä. Että miettikäähän jo valmiiksi sopivia vastauksia sopimattomiin kysymyksiin.

Päätän tämän tähän.

*edit - laitoin Härkälän uudelleen kartalle. Lisäkysymys: Montako Härkälää Suomesta löytyy? Vastauksen löytäneelle virtuaaliset kakkukahvit*

tiistai 16. syyskuuta 2008

Kokoon kutsu

Puolessa välissä mennään. Toistaiseksi on lakko pysynyt, houkutuksista huolimatta.

Lankaa taas ei ole kulutettu niin paljon kun olisin toivonut, käsitöissä tuntuu olevan joku ihme jähmeä vaihe meneillään.

Mutta mitä kuuluu muille kuivattelijoille?
Käväiskäähän kirjoittamassa kuulumisia.
Merru
Miiruska
Äiti-Puffa
Meemu
Saaga
Pami
Kultahippu
Katja

Samalla voisitte hieman auttaa arpavoiton pähkäilemisessä. Joten osallistujille seuraavanlainen gallup:

1) Jos olisit kissa, missä puussa mieluiten viihtyisit?
2) Minkävärisestä lahjapaperista pidät eniten?
3) Kuka olisi Suomen presidenteistä paras uudeksi Idolsin voittajaksi?
4) Kellonaika jolloin olet parhaimmillasi?
5) Karamelli johon liittyy muistoja?
6) Askarteletko mielummin joulukortteja vai ystävänpäiväkortteja?
7) Hauskimmalla nimellä oleva paikkakunta jossa olet vieraillut?
8) Mihin ylläolevista kysymyksistä vastasit mieluiten?

maanantai 15. syyskuuta 2008

Me ja muut

Kun muut etsivät lapsilleen paksumpaa haalaria talveksi, minä mietin millaiset havut veisin Pojalle.

Kun muut ovat seuranneet lapsensa ensimmäisiä haparoivia pystyynnousemisia, minä olen haravoinut lehtiä Pojan haudan päältä.

Kun muut ovat maistatelleet lapsellaan ensimmäisiä makuja äidinmaidon lisäksi, minä olen etsinyt varastosta hautalyhtyä Pojalle vietäväksi.

Elämä ei ole reilua.

Huomenna tulee Pojan syntymästä jo 7 kk

sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Tadaa! Sunnuntain saalista

Onneksi kirpputorilta ei löytynyt lankoja, en joutunut kiusaukseen. Löytyi sieltä kuitenkin jotain kivaa vaatteiden lisäksi (esikoiselle paitoja, niitä on oltava kun pyykkiä ei ehdi pyörittämään ja kuivattamaan sotkemistahdissa):


Christietä harvemmin löytää, tai ainakaan sellaista mitä ei meikäläisen hyllyssä jo olisi.. Jos jollakulla nurkissa pyörii, voin harkita ostamista. En kuitenkaan huimia summia maksa - tämä löytö oli 3 euroa.

Tuolla patenttikannella olevia purkkeja metsästän, nytkin olisi löytynyt pari muutakin, mutta ne olivat vähän huonokuntoisia, tämä oli priimaa (vaikkakin pesua kaipaava) ja vain 0,50 euroa.

Niin ja noita omasta lapsuudesta tuttuja aakkoskortteja esikoiselle, ihania! 0,30 euroa! Toki ovat vanhahtavia, N-kirjain ja I-kirjain olisivat uudessa painoksessa hieman soveliaampia eikä ihmisryhmiä lokeroivia.. Hauskin löytyy X-kirjaimen kohdalta: kuvassa mäyräkoiran näköinen haukutin ja tekstinä X on ihmeellinen kirjain. No niinpä.

Nyt kahvin juontiin ja sitten sniikkereitä puikoille. Jos sais oikeasti jotain satoakin säilöttyä.

lauantai 13. syyskuuta 2008

Purkitettua mandariinichutneytä

Ensimmäinen valmistunut pari sukkasadon aikana.


Malli väärin tehty Paraphernalia (tein vahingossa yhden palmikkokerran liian vähän ja lankakin vähän eri).


Puikot 2,5/80cm pyöröt
Lanka Austerman Step - aivan hirveää, kun minähän jos raitoja teen, ne pitää sopia yhteen just eikä melkein. Hermot meni eripäin kerittyjen kerien kanssa (tein yhtäaikaa, ei tule toisensukan syndroomaa), solmujen kanssa ja toisessa oli vielä ihme värjäysvaihtuma ja mitä kaikkea.


Koko 39, vähän siis meikäläiselle pienet. Mutta kun nyt ei pingottimiakaan ollut..

Näitä ei kuitenkaan lasketa kokonaissaldoon > aloitin jo elokuun viimeisellä viikolla (piti ehtiä syntymäpäivälahjaksi).

perjantai 12. syyskuuta 2008

Haurasta ja kaunista

Koska nykyinen mielentilani on ilmeisesti vienyt täysin kykyni blogata mitään järkevää tai julkaisemiskelpoista, niin tarjotaan nyt teille hämäykseksi edes huonolla kameralla otettu kuva ihanuuksista:


Nämä olivat alunperin isoäitini, näistä on juotu mehulasillinen jos toinenkin. Aivan kertakaikkisen suloiset!
Ja ne ovat nyt minun!
Jei!

Vanhat opiskeluaikaiset lehmälasini lahjoitin eteenpäin, koska niitä en hyvistä yrityksistä huolimatta saanut rikottua. Rumat astiat kestävät aina pisimpään.

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Apua kaivataan

Eli neulekoneeseen käyttöohjetta etsiskelen.
Juki one-touch Auto S
Tai jotain tuonne päin olisi koneen nimi (puhelimessa englantia taitamattoman ihmisen kanssa tavattiin koneen nimeä.

Löytyykö tuollaiseen käyttöohjetta jostain?

Jos vaikka innostuisi käyttämäänkin joskus..

tiistai 9. syyskuuta 2008

Poika

Onnellinen isä: "Se on poika!"
Minä: "Jaa"
Minun ajatukseni: "Ei hän voi olla Poika! Poika kuoli ja syntyi helmikuussa, ei teidän lapsenne VOI olla Poika, ei voi! Älä väitä minulle että teille syntyi Poika, Poika on kuollut, hän on kuollut, kuuletko, kuollut.. Ei hän voi olla Poika."

***

Miksi kuopuksemme on juuri Poika?

Meillä esikoisen nimi syntyi samaan aikaan kuin esikoinen. Olimme ennen hänen syntymäänsä miettineet eri nimiä, ja kun hän syntyi oli hän itsensä näköinen - ja heti synnytyssalissa kutsuimme häntä etunimellään.

Kuopus kun syntyi, oli ajatukset tietenkin erilaiset kuin esikoisen syntyessä, koska tiesimme että syntyvä lapsemme on kuollut. Mutta kun hän syntyi, vaihtui työnimi heti Pojaksi, Poika on niin kaunis, Poika on ihan samannäköinen kuin esikoinen.. Kun suunnittelimme hautakiveä, mietimme mitä laittaisimme kiveen, toiset ovat laittaneet lapsen etunimen (tiedoksi kaikille, lapsensa saa haudata haluamallaan nimellä vaikka häntä ei olisi kastettu. Seurakunta ymmärtää tämän ja kehottaa siihen vaikka kaste onkin kristillinen seremonia) ja toiset ovat laittaneet esimerkiksi poikalapsi, tyttövauva jne..

Päätimme että siihen tulee Poika, koska sillä nimellä olimme häntä kutsuneet. Huomasin myös, että olin kirjoittanut jo jonkin aikaa Pojan isolla ensimmäisellä kirjaimella > kuten erisnimet kirjoitetaan. Viimeinen sinetti sille, että Poika on kuopuksen etunimi, löytyi Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Poika nimisiä ihmisiä oli kirjattu Suomen väestörekisteriin tuolloin 121 kappaletta, nykyisin nähtävästi 123 (kaksi tänä vuonna). Eli totesin nyt käyneen samoin kuin esikoisen aikanakin, nimi syntyi lapsen mukana - vaikka en sitä heti ymmärtänytkään.

sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Syvälle sydämeen sattuu

Nyt ahdistaa ja suuresti.

Eräs pariskunta on juuri synnytyslaitoksella, esikoinen tulossa, ja tämä on niin lähisukua että minulla ei ole mitään mahdollisuutta vältellä loppuelämääni.. Varmaan pitäisi mennä sitten sairaalaan katsomaankin tulokasta, mutta enhän minä pysty, en voi, en kykene. Toivottavasti ymmärtävät.

Minä niin toivon että lapsi olisi tyttö.

Käväistiin Pojan haudallakin päivällä, viime viikolla viety krysanteemikin on hyvin kukassa. Siellä ei puristanut rinnasta, kotona ahdistaa. Pitäisiköhän pystyttää hautausmaalle teltta ja viettää pari päivää siellä, kun tuntuu että siellä on hyvä. Tai ei nyt hyvä mutta ei ainakaan näin tuskaisaa.



On niin ikävä.

perjantai 5. syyskuuta 2008

Tänään tarjolla

Jatketaan omenalinjalla..

Tänään oli vuorossa Kauratoscaomenat vaniljakastikkeella. Kuvausavustaja oli jo malttamaton maistamaan.


Jos ei ohje näy kunnolla, niin omaani laitoin:
6 pientä omenaa, kuorittuna, isoina paloina
1 1/2 dl kaurahiutaleita
50 g voita
1 dl fariinisokeria
2 rkl maitoa

- Omenat uunivuokaan
- Sekoita muut ainekset kattilassa, kiehauta, omenoiden päälle
- 200 astetta noin 20 minuuttia

Vaniljakastike
2 dl kermaa
1 rkl sokeria
1 muna
1 tl vaniljasokeri

- Sekoita kattilassa (liedellä) kunnes sakenee
- Jäähdytä samalla sekoittaen

Ja hyvää tulee.

torstai 4. syyskuuta 2008

Postin tuo, postin tuo, postin tuo Pate jokaisen luo

Nämä onneksi tuli tilattua jo viime viikolla vaikka tulivat vasta tänään (vaikka eivät lankoja tai langanmuotoonlaittovälineitä olekaan).
Pitsikirja menee todennäköisesti lahjaksi - jahka olen tutkaillut vähän, ja tuo sukkakirja on hankittu ihan sukkasatoa ajatellen.


Sain minä tänäänkin jo kudottua muutaman kierroksen, kantapäät tehty, kiilakavennuksissa mennään. Joten ehkä tässä tulee jotain säilöttyäkin ennen lokakuun loppua.

Hakuammuntaa

Olen nyt kuluttanut hyvää työaikaa etsiskellen, köh, eikunsiis, en toki työaikaa ole tuhlannut, mutta olen surffaillut pitkin Pelagian antamaa linkkivinkkiä. Ja en vielä ole yhden ainoaa sopivaa ole löytänyt.

Olenko minä nirso??

Asiasta saappaanvarteen: Huomenna mennään vihdoin tekemään jotain koskien mahdollista omakotitalon suunnittelemista! Eli nyt siirrytään vihdoin haaveista seuraavalle askelmalle - haparoivaan suunnitteluvaiheeseen. Ehkä tästä syntyy vielä jotain!

keskiviikko 3. syyskuuta 2008

Mummelien matematiikkaa

Nyt kun mielessä on kaikki muut käsityöt paitsi ne sukat (minä tiedän, minä tiedän, olen aivan hirveä ihminen), niin olen yrittänyt etsiä ohjetta vähän erilaiselle isoäidin neliölle.


Kuva löytyi tuolta.

Netistä en ole löytänyt ohjetta ja kirjojakin vain englanniksi:


Joku?
Kukaan?

Lahna joen toiselta puolelta

Oivoi minua.
Lankalakossa ollessani kaikki myyvät ihanuuksia edullisesti.
Ja Sukkasatoa kun pitäisi korjata, niin sukkakudin ei vain eksy käsiin. On kaikenlaista muuta tekemistä.

Vastarannankiiskikö?
Minä muka?
No EN varmasti.
:P

Mistä muuten tuo sana tulee, vastarannankiiski?
Ilmeisesti se on ainakin "kalaravintola" Helsingissä, Jussi Niilekselän kirjoittama näytelmä ja Risto Juhanin kirjoittama kirja.

Kun jaetaan tuo osiin, niin toteamme että Wikipedian mukaan Kiiski on pieni kala ja vastarantahan on luonnollisestikin esimerkiksi joen tai järven toisella puolella oleva rantatörmä tahi -penger (kuinka kukin haluaa asian ilmaista). Mitä se kala siellä rannalla tekee? Miksei se ui siellä joessa taikka järvessä (tai Kiisken ollessa kyseessä joen tai järven pohjalla)?

tiistai 2. syyskuuta 2008

Voi elämä

Nyt kun tarkoitus olisi olla ostamatta lankaa.
Sitä on tarjouksessa Joka Paikassa.

Tässä jo lähistöillä kaksi suurempaa markettia myy edullisesti, toisella Novitan raitasukkalankoja jopa -50%! Nii-in! Ei sitten elokuussa voinut noin halvalla myydä..

Ja itseään kiduttaakseen piti käydä Tapionkin kaupassa surffaamassa.. Dropsin Alpaca 3,20! Aivan!

Ilmeisesti haluan itseäni tahallani kiusata kun käyn edes katsomassa.

Mukana tässä tuskassa:
Merru
Miiruska
Äiti-Puffa
Meemu
Saaga
Pami
Kultahippu
Katja

Minne se menee

Minä kävin ennen (aikana ennen lapsia) useinkin elokuvissa. Saatoin mennä ihan itsekseni ilman seuraa, eli vain nimenomaan sitä elokuvaa katsomaan.. Ja nyt kun laskeskelin montako kertaa olen käynyt kuluneen vuoden aikana elävissä kuvissa, ööh, nolla. Edellisenä vuonna, tuota, ööh nolla.. Kun oikein miettii, niin elokuvissa en ole käynyt esikoisen syntymän jälkeen.

Muihin harrastuksiin olen ehtinyt: Salilla käyn, en tosin niin usein kuin ennen esikoista, mutta kuitenkin. Käsitöitä teen enemmänkin nykyisin ja myös pyöräily on kasvanut (tässä tosin suoritusvälineet ovat parantuneet verrattuna ael). Kirjoja löytyy hyllystä edelleen, luen edelleen runsaasti ja nettiä käytän runsain mitoin.

Miksi en sitten ole käynyt kertaakaan elokuvissa esikoisen syntymän jälkeen? Maxwell Smartia voisi ihan hyvin käydä katsomassa, kolmas Muumio kiinnostaisi (Brendan Fraser on vaan niin suloinen). Tulossa on jossain vaiheessa mm Max Payne ja seuraava Harry Potterkin.
Ja mitäs minä teen..
En ehdi.
En muista.
En jaksa.
Ja sitten elokuvat ovatkin jo DVD:nä myynnissä ja meidän elokuvakirjasto kasvaa taas yhdellä tai kahdella tuotoksella.
Ups.

maanantai 1. syyskuuta 2008

Oi voi, vo-vo-vo-voi voi

Mitä tehdä kun ahdistaa, kun ei pysty tarkalleen sanomaan mikä se on joka ahdistaa. No jos oikein alkuun katsotaan, niin minua ahdistumiseni johtuu siitä, että lapseni on kuollut. Jos siis yksinkertaistetaan asioita.. Tuota en kuitenkaan pysty muuttamaan, tuo on se fakta jonka kanssa minun pitää vain oppia elämään.

Mutta tarkennetaanpas vähän. Mikä ahdistaa? Ja miten sitä voisi helpottaa?
- työt, no vähän aina, vähän yleisesti
> pitäisi löytää sellainen työ jossa viihtyy ja jossa voisi edetä ja jossa oikeasti tekisi jotain tärkeää
- rakentamaton, suunnittelematon omakotitalo
> ryhdytään aktiivisesti suunnittelemaan että voidaan ryhtyä rakentamaan
- raskaana olevat tuttavat ja sukulaiset, juuri lapsen saaneet tuttavat ja sukulaiset, ne tuttavien ja sukulaisten pienet vauvat
> ööh, välttely? Ei toimi pidemmän päälle, ei pysty jatkuvasti kaikkia väistelemään. Siedätyshoito? Ahdistaa enemmän, ei toimi..
- huonoksi menneet kukat haudalla
> tämä jo korjattiin kun eilen vietiin Pojalle krysanteemi, ihan vielä ei tunnu olevan havujen aika. Ja joku oli vienyt haudalta esikoisen viemän Haisulin..

Ja SEIS!

Nyt ei enää ehdi!
Kello löi jo kuusi! Eikun kaksitoista.