Tiedän olevan, hyvää ja kaunista

Ja suloisen vaaleanpunaista.

Se on rakkaus.

Rakkaus joka kestää nuoruudesta aikuisuuteen.
Rakkaus joka pitkän harkinta-ajan (a.k.a. kihlaus) jälkeen päätyy lain silmissäkin lujittamaan suhdettaan (a.k.a. avioliittoon).

Rakkaus jota voi juhlia hieman ja juhlien jälkeen siivota juhlimisen jäljet.

Rakkaat jotka salaa livahtivat avioliiton satamaan - tosin tuossa jo hieman aiemmin, bloggari on aina tyylikkäästi ajastaan myöhässä.

Ja minä rakastan Novitan vanhaa bambua, sitä onneksi hieman vielä varastoissa riittää tälläisiin pikaisiin virkattuihin muistamisiin.
Ihan pylväitä käytännössä vaan.

Onnea on yhteinen krapula.

Vauhtia ja verhoja

Vaikka joulunalus oli kiireinen, ehdin yhden joululahjankin omin kätösin värkkäämään.

Vaunuverho Novitan Tennesseestä ruutuvirkkaamalla, reunassa kierros kiinteitä silmukoita.
Virkkuukoukku 3.

Jyskistä hain suihkuverhojutskat jolla verhon saa kiinni vaunun kuomuun.

On noin 40 cm leveä, korkeus jonkinverran suurempi.

Toivottavasti ajaa asiansa ja suojaa auringolta, jahka se aurinko nyt saadaan taas esille.

Tajunnanvirtaa ja sisäpiirinvitsejä

Eilen kastetun kummipojan äitin kanssa meillä on piiiiiitkä historia.

Tämä peitto lähti vähän eläinsatupeittoajatuksesta ja löytyyhän siitä toki pari eläintäkin.

Mutta tästä se ajatus oikeastaan lähti.

Banaani.

Saa nauraa.

Jos olisi ollut enemmän aikaa (meinas tulla vähän kiire), niin tähän olisi tullut myös joko Def Leppardin logo tahi Britanian lippu ja Marlboroaskin näköinen postilaatikko.

Muistoja ja hauskoja juttuja on niin paljon, että kaikki ei millään mahdu yhteen rakkaudella tehtyyn peittoon.

Ehkä joskus teen ihan suuren torkkupeiton johon sisällytän enemmän muistoja, sitä saa sitten kiikkustuolissa vanhana mammana tutkailla ja pohtia mitä ihmettä tuollakin tarkoitetaan.

Takapuolet on aina hauskoja ja alati kiinnostavia, tässä yksi.

Aiemmin vilahtanutta lämmittävää

Tämmöisiä oon tehnyt urakalla, kaurapusseja Marimekon kankaasta.

Kolmelokeroinen ja kauraa noin 1,25 kg per pussi.

Tää oli taas näitä mitenihmeessätästäotetaankuvia-juttuja.

Yhteistyössä on voimaa

Ja taitoa.

Erilaisuudessa on voimaa.

Ja erilaisilla ihmisillä on paljon erivärisiä keränloppuja.

Ajatus oli kälyni Katin (Krassutellen blogista, nykyisin ehkä paremmin tavoitettavissa Katin kynsisalongista tai Peppiinan kennelistä) ja virkkaustyöhön osallistui meidän kahden lisäksi myös toinen kälyni sekä kummitätini.

Palojen koko noin 15 x 15 cm ja peittoon meni yhteensä 108 palaa.

Joka palassa 7 värikierrosta ja viimeinen kierros luonnonvalkoisella.

 Palat yhdistetty kiinteillä silmukoilla samalla luonnonvalkoisella ja reunassa kaksi kierrosta kiinteitä silmukoita.

 Langat Nallea, Woolia ja muita vastaavia konepestäviä villasekoite- ja villalankoja.

Saaja tuntui tykkäävän 69-vuotislahjastaan.

Kiitos naiset!
Yhdessä onnistuu.

Ikuisesti vapaata

Laitan tämän ajastukselle, joten jos onnistun, tämän pitäisi näkyä joskus maanantaina iltapäivällä. 

Toivottavasti niihin aikoihin kun lahja saajallaan.

Ystävältäni kun kyselin käsityötarpeita, hän halusi huivin, ei villaisen mutta semmoisen että voi olla konttorissakin tarvittaessa.

Vähän kyselin väritoiveita, musta ja punainen etusijalla, kultakin kelpasi.

Joten tottakai tein musta-kulta-turkoosin.

Niinhän sä halusit?

Vapaavirkattua, mustaa Woolcottia ja kultaista Cotton Viscosea vaihdellen, reunassa turkoosi ympäriinsä.

Huivilla pituutta sen verran, että käy korumaisesti suorana ilman että siihen kompastuu, mutta saa kuitenkin kieputettua kaksinkerroin kaulan ympärille ilman että siihen tukehtuu.

Ja se ikuisuusosa?

Tälleenäin.

Suoran palan virkkasin ja päät toisiinsa kiinteillä silmukoilla. Reunus virkattu yhtenä pötkönä.

Monkey see, monkey do

Tässä ne toiset kouluhousut.

Mittojen mukaan tehty legginssikaava, ja siitä vähän muokkausta.

Vyötärö oli haastava, tässä kun levitettiin yläosaa että saataisiin reisiin pussitusta ja vähän haaremihousumallia.

Vyötärö oli auttamattomasti liian iso, kavennettiin saumoista, laitettiin resoori, sitten resoori saumasta auki ja sisälle kuminauha.

Ei se nätti ole ylhäältä, mutta onneksi heti kun laittaa paidan päälle niin sopii kun lehti koivuun.

Ja näin paljon se on haaremihousua (überkapeat pultut, mutta kuulemma oikein hyvät ja hyvännäköiset sanoo nuorisohenkilö).
Ei siis onneksi mitään Mc Hammer kokoa (tässä kohtaa nuorisohenkilöt katsovat silmät pyöreinä että kenestä tuo oikein horisee?).

Lisäksi pikainen ompelus ystäville takapuolten alle laitettaviksi.
Muutama pefletti joista pariin testasin koneella kirjomista. Ei niin kaunista, mutta hauska noita oli tehdä.

Laitoin mukaan yhden koivunlehtilöylyvesiteepussinkin, saunateemaa kun oli.

Kuva unohtui suoristaa, pefletit silitin, vaikka sitä ei nyt tältä ensinäkemältä uskoisi. Ei kai siellä saunassa tarvitse niin sileää ollakaan? Ryppyseksihän siellä tulee itsekukin kun riittävästi saunoo.

Elepantti

Smirgen arpajaisissa osui voitto meille, ja täytyy sanoa, että ihan oikeaan osoitteeseen!

Kaikki olisivat halunneet norsun itselleen, nuorin sai nuorimman oikeudella oikeudet.

Äitikin tykkäs, lutunen ronsu :)

Kiitos vielä!

Tästä innostuneena järjestetään Marplen luona tänäkin vuonna arvonta. Tuttuun tapaan tästä ajatuksesta kestää jonkin aikaa toteutukseen. Mutta tehdään samoin kuin Smirgen luona = vain blogin julkiset lukijat saavat osallistua! Joten hopi hopi lukijaksi > tunnusta väriä, blogin oikeasta reunasta löytyy oikea kohta.

Yllätetty

Posti toi ihanan yllätyksen!

Kiitos Smirge!

On niin ihanaa kangasta, että saa nähdä malttaako käyttää rättinä lainkaan :)

Ystävät on kultaa ja mirhamia.

Koska lahjottu

Ystäväni saippuamestari lahjoi minua usealla itsetehdyllä (ihan alusta asti itte lipeästä eikä valmiista massasta kuten minä) saippualla, ja paljasti samalla suuren puutteen: Mulla ei ole saippuapussia ittellä vaikka suuret määrät niitä tein!

Omia saippuoita kun on käytetty vessassa käsisaippuana ja siellä on kulho palasaippuoita varten. Näistä taas ensimmäinen on hiuksille tarkoitettu palashampoo, joten suuntaa kylppäriin.

Dropsin Lin jatkaa, nyt virkattu kolmosen koukulla.
Hieman isohan siitä tuli.

Tarkoitus laittaa roikkumaan, ja tätä pussia ei käytetä itse pesuun kuten aiempia. Eli tämä vain säilyttää. Siksi suuaukko iso ja avonainen, äs juu sii.

Huomenna varmaan testaan hiustenpesua tällä.

Nykyinen pesurutiinini on pesu noin kerran viikossa tervashampoolla, saas nähdä mitä kuontalo tykkää!

Joululahjuksia 2013 osa 2

Jatketaan samalla radalla, eli ennen joulua valmistuneita:

Sukat golfmailoille.

- lanka 7 Veljestä, puikot muistaakseni 4 (pitäis laittaa muistiin heti kun tekee eikä vasta nyt kun ei enää muista) pyöröt. Siksipä näitäkin kaksi, magic-loopilla tehty nämäkin, samalla tuli kaksi kun yhtä sommitteli

- ohje omasta päästä, ensin 2o2n joustinta sitten toisella puolella jatkui joustin ja toisella palmikoita ja lisäyksiä

- "kantapää" muutamalla lyhennetyllä eessuntaas kerroksella

Palmikko suunniteltu sitä mukaa kuin teki, totutulla "miltähän tämä näyttäisi" -tekniikalla.

Samaan pakettiin laitettiin purkillinen kylpyöljyä. Sisällysluettelon laitoin kannen päälle, mutta sisälsi ainakin:

- oliiviöljy

- manteliöljy

- eterisiä tuoksuöljyjä

- muita öljyjä, joita en juuri nyt muista

Lahjan saaja on niitä harvinaisia ihmisiä joilla on oikea kylpyamme kotona, luksusta. Ja lahjanantajalle vaihtelua (joku jolle saa antaa kylpyvaahtoja ja -tuoksuja ja -öljyjä!)

Hyvää ja kaunista

Sain etukäteen niin upean syntymäpäivälahjan (täytän taas 21 vuotta, suurinpiirtein) etten malta olla esittelemättä. Upea käsityön taidonnäyte!

Vähän Maija Poppasen henkinen samettinenkäsilaukku puisilla kahvoilla. Sivuissa pienet nepparit joilla säädellään kokoa riippuen laukun tavaran määrästä (omat tapani tuntien laukku tulee olemaan tupaten täynnä kaikkea... ..tarpeellista)

Sisältöä en vielä testannut, mutta näyttää olevan kätevä lenkki avainnipulle - meikäläisen avainnipussa on jopa passeli klipsiavaimenperä jolla saa avaimet näppärästi lenkkiin kiinni - ja pikkuinen tasku vaikkapa puhelimelle.

Tää on ihana!

Rotinoita

Mutta ei kyllä käyty ruokakorin kanssa kylässä, käärittiin lahja postipakettiin käspaikan sijasta ja lahjakin vähän huonosti sulavaa.

Neuletakki Tekstiiliteollisuuden ohjeella. Normaalisti otan tästä ohjeesta silmukkamäärän ja mitat ja pintaneuleeseen etsin sopivan pitsin, mutta tässä oli pieni kiire niin tavoistani poiketen tein ihan ohjeen mukaan.



Mitä nyt väritys vähän eri.

Lanka Sandnes Lanett (punainen) ja Marks & Kattens Karusell, molemmat löytyivät omista lankakasoista (laatikoista/pusseista/mihin ikinä on sattunut sopimaan).
Puikot 2,5 pyöröt (hihat Magic-looppina), myös napit omista varastoista.



Miten ihmeessä sitä pingottaisi valmiin neuleen hihat?
Nutun kääräisin pingottumaan tyynyn ympärille, hihat jäivät nyt pingottamatta..

Tämä lähti siis samaan osoitteeseen kuin Eläinsatupeitto.