Kohta unten maille, olo on kuin tyhjällä unohdetulla rukkasella (tai mistä minä tiedän kuinka iloinen ja pirteä tyhjä unohdettu rukkanen voikaan olla?). Eli tänään oli
1) Pelätty ensimmäinen työpäivä, joka meni helpommin kuin kuvittelinkaan. Taas meni hyvät ahdistukset ja pelot ihan hukkaan
2) Käpy Ry:n tapaaminen, jossa sai taas itkeä tirauttaa ja nauraakin vähän kuolemalle ja jutella kaikesta mahdollisesta asiaan liittyvästä ja liittymättömästä
Nyt on kuitenkin vähän sellainen olo kuin vieteristä olisi kierteet loppuneet. Tyhjentynyt vappupallo.. Lässähtänyt kohokas... Mutta kielikuvia riittää, niitä löytyy aina.
Nyt voisi vielä nollata päänsä lueskelemalla läpi uusimman SuuriKäsityö-lehden. Pitää joskus toinen päivä käydä läpi tarkemmin.. Jos sieltä löytyisi vaikka sopiva rukkasten ohje. Jostain syystä tuli mieliteko tehdä.. Hmm..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti