Punk on anarkiaa.
Punk on nopeatempoista.
Punk on rosoista.
Punk on teknisesti viimestelemätöntä.
Punk on aitoa.
Pertti Kurikan Nimipäivät, lyhyemmin PKN voitti eilen Suomen Uuden Musiikin Kilpailun, suuret onnittelut heille!
Ja perinteiseen suomalaiseen tapaan monet huutelevat että väärä voitti, näin se on aina. Toiseksi tai kolmanneksi tulleen kannattajat ovat luonnollisesti sitä mieltä että parempi viisukappale jäi valitsematta. Jos ei muilla kappaleilla olisi kannattajiaan, jotka ovat sitä mieltä että heidän suosikkinsa on paras, olisi äänestystulos aina 100% voittajalle.
On myös ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että PKN ei olisi voittanut jos bändin jäsenet olisivat ihan tavallisia keski-ikäisiä miehiä.
Mutta minäpä sanon, että kyllä, kyllä olisivat.
Jos neljä tavallista keski-ikäistä miestä olisivat soittaneet punkkia ihan samalla asenteella niin ihan varmasti. Henkilökohtaisesti minua kutkuttaa, että vihdoin viisukarkeloihin on menossa kappale joka on aidosti Punk! Koskaan ei ole tainnut varsinaisessa kilpailussa (JosOikeinMuistan) olla mukana yhden ainoaa Punk bändiä, vaikka kansallisissa kilpailuissa ehdolla toki ollutkin.
Kari Aallon sanoin: Kun voittaa, niin voittaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti