Siitä tulee känniin, se on niin hassua

Ihmeen nopeasti sain nämä pääteltyä, ei mennyt täyttä viikkoakaan.
*aaltoja*


Normaalisti se on niin vaikeaa ja aikaavievää että ihmettelen miksi ihmeessä meikäläistä niin kovasti innostaa virkkailla isoäidinneliöpeitto (joskushamassatulevaisuudessa).. Haasteita?

Edelleen toivoisin vastausta varsinaiseen kysymykseen..
Osaisiko joku?
*uikunuikun*


Otsikosta kuuluu kiitos Klamydian kappaleelle Juhannuksena - löytyy levyltä Los Celibatos..
Soi päässä tämäkin..

Arvoitus

Ihmisten keksimä.
Haitallinen ja ahdistava.
Kaikilla se on joskus.
Hyödytön.
On kiinni ajattelutavasta.

Mikä se on?


Kiire.


Kauheasti tehtävää ja mitään ei ehdi ja päässä surisee (no tuo voi johtua toki meikäläisen mielenterveydestä mutta syytetään siitäkin kiirettä). Ja sitten voi tehdä fiksun päätöksen, unohtaa kiireen, ja lähteä koko perheen voimin mäenlaskuun. Oijjoi kun tuntuu seuraavana päivänä vatsalihaksissa kun liukurilla päästelee pitkin rinnettä.

Eikä sitä niin kauheesti tekemistä kotona loppujen lopuksi ollut, pyykkikone pyöritti pyykin kun olimme ulkoilemassa, pölykoirat olivat edelleen paikallaan kuten myös tiskit. Käsityöt odottivat tekijäänsä, ei niillä ollut minnekään kiire. Ehtiihän sitä joskus.

Niksi-Pirkka

Tahtoo tehdä tommottisen (samanlainen ohje löytyi joskus SK-lehdestä, mutta niitähän ei netistä löydä niin, no linko comprendo?!)
Joskakin on tehnyt ja Norsis myös.

Siitä pääsenkin asiaan.
Mulla on kaapissa muutama punainen paita joista tulee matonkuteita kun ei ylle enää laiteta, mutta haluaisin käyttää myös muutamat sukkahousut (joita en koskaan malta heittää pois jos niihin tulee reikä mutta joita en koskaan enää kuitenkaan käytä). Oma isoäitini aikanaan teki jonkun pyöreän maton sukkahousuista, solmujahan niihin tuli - kun se kude tehdään vetämällä lenkkejä toisten läpi juunou - mutta se kuului asiaan.

Ja siitä päästään varsinaiseen kysymykseen: Kuinka leveitä soiroja leikkaan niistä sukkahousuista että matonkuteesta ei tule liian ohutta tai paksua?

Kyllä yksi InterCity aina Pendolinon voittaa

Onko sellaista olemassa kuin kevätmasennus?
Oli tai ei, niin masentaa.
Tai ahdistaa.
Tai kirkkovenettää.
Ihan kuinka vain.

Piristyksenä sain Äiti-Puffalta halauksen. Kiitos. Halaus lämmittää aina, mutta en lähde asian vuoksi sotimaan.

Ja ilmeisesti olen selkeästi tuonut ilmi että olen piristystä vailla, Tarulta sain kunniamaininnan. Kiitos. En jatka, ei ole tapana, enkä nähtävästi pysty ees kuvaa lataamaan tänne. Kun ei toimi niin ei toimi.

***

Ja sitten muihin asioihin..

Matkalla tuli tehtyä tiskirättejä.
Ei ole vielä päätelty, laitan tuotoksista vasta sitten kuvia kun kokonaan valmista (no ei niitä tullut kuin kaksi).

Olen siirtynyt keittiön suunnittelemisesta kodinhoitohuoneen suunnittelemiseen!
Eli mitäs sinne laittaisitte?

***

Otsikosta sen verran, kun oli niiin hurjasti pakkasta, ainakin -9 astetta, niin tokihan Pendolino pysäytti radalle pariin otteeseen. Jotain tarkastuksia ja korjauksia varten, kuulutuksista ei ihan saanut aina selvää.. IC:llä kun puksutettiin eteenpäin niin ajassa oltiin (nimim. yhdellä vaihdolla ja kahdella junalla perille).

Mustaa

Vuosipäivä lähestyy.
Vielä kuukausi ja sitten olemme raahautuneet ensimmäisen mustansurkean vuoden loppuun..

Suru hälvenee vain suremalla.
Kauanko?
- Loppuelämäni

Kuoleman hyväksyminen ei merkitse kuolleen unohtamista.
Minä en hyväksy, en vielä, en täysin terveen lapsen kuolemaa.
- Olen hyväksynyt sen, että tämä on kuitenkin totta.

Jokainen on surussaan yksin.
- Onneksi minulla on perheeni, ystäväni, vertaistukea.

Kohtukuolema.
- Kirosana, pelkään ettei meille enää koskaan synny elävää lasta. Miten lapsi voi kuolla maailman turvallisimpaan paikkaan, oman äidin kohtuun?

Tämä on erityinen suru surtavaksi.




M ustaa H uumoria

And the rain will kill us all, we throw ourselves against the wall

Tarttis keksiä sopiva matkaneule. Junassa kudottava, reppuun mahtuva, nopsa ja näpsäkkä.

Ehkä vois värkkäillä lisää niitä tiskirättejä - omaan käyttöön. Esikoisen neuletakissa alkaa olemaan hihat valmiit, pitäisi yhdistää ja ryhtyä tekemään raglankavennuksia (kyllä se valmistuu!). Sitä en viitsi matkaan ottaa kun ei sitten ole takin saaja matkassa sovittamassa.

Tai jos vaikka tekis siitä Gjestalin Bris langasta Mariomyssyn? Siinä tapauksessa kyllä pitää varmaan lisätä muutama silmukka, Gjestal Bris kun oli 18 s/10 cm ja ohjeessa oli 16 s/10 cm. Niin ja mulla on iso pää.. Enkä minä mitään tilkkuja koskaan tee.. Olisko joku sattunu tekemään Bris-langasta (en kertakaikkiaan voi taivuttaa tuota sanaa, Brissistä? Bris:tä?) Mariomyssyä? Montako silmukkaa?

***

Keittiöehdotuksia otetaan vastaan edelleen edellisiin postauksiin. Kulutin eilen hyvää aikaa ja tilailin netistä kaikki keittiökuvastot jotka sai tilattua. Pääsen niistä tutkailemaan ja näyttämään isännälle mitä mielessä.

Otsikko Slipknotin Psychosocial kappaleesta. Se soi mun päässä..

Mitäs pidätte?

Vähän tälläistä jotakin hahmottelin eilen..
*punastuu*


Muistakaa, että tämä on siis RAAKAversio.

Pienihän tuo on, vähän alle 10 neliötä. Mutta suurempi kuin mitä meillä nyt on. Enkä valtavan suurta kaipaakaan. Lieden vasemmalle puolelle tulossa puuhella (haave).

En vieläkään tiedä mistä ihmeestä tehtäis lattia, millaiset yläkaapit - materiaali, tyyli. Eli keittiökokemuksia otetaan vastaan!