tiistai 28. heinäkuuta 2009

Katsokaa

Mysteeri.
Se näyttää tältä:



Ja isäntä luuli sitä kirjaksi..

Mutta se on tummaa suklaata joka saapui meille postilaatikon kautta, kiitos Miiruska! Ihana olet.

* * * * *

Käväistiin isännän kanssa elokuvissa. Ihan kahdestaan. Minä ja hän.. Parisuhteellisuutta.

Piipahdettiin katsomassa Harry Potter ja Puoliverinen prinssi. Täytyy sanoa, että ei se ollut hyvä elokuva - jos ei ole lukenut kaikkia kirjoja kymmeneen otteeseen ja nähnyt kaikkia aiempia Harry Potter elokuvia. Eli isäntä ei oikein tykännyt, minä tykkäsin - vaikka se oli paljolti erilainen kuin kirja.

Esimerkiksi:
- Kirjassa oli paljon enemmän Harryn ja Dumbledoren oppitunteja ja paljon enemmän pohdintaa Hirnyrkeistä
- Lopussa ei elokuvassa ollut taistelua joka kirjasta löytyy, vaan kuolonsyöjät vähän salakähmäisesti vain käväisivät Tylypahkassa ja lähtivät pois
- Elokuvassa jostain syystä poltettiin Weaslyjen kotitalo, en muista että tätä olisi ollut missään kirjan kohdassa
- Jästien pääministeri puuttui kokonaan
Ja paljon paljon muuta mitä ei löytynyt tai oli erilaista.

Mutta pidin siis itse, pari tuntia kului nopeasti (tai no, sitä niin harvoin pääsee että osa viehätyksestä oli siinä?).

Parisuhdeaika on pop.

3 kommenttia:

Villasukka kirjoitti...

Miun pitää odottaa, että sen saa dvd:nä - sitten saa tekstityksen pois. Oon lukenut kirjat englanniksi ja oon ihan pihalla noista suomenkielisistä termeistä.

aura kirjoitti...

Ja mä kun odotin sitä jästipääministeriä... En ole vielä ehtinyt katsomaan elokuvaa, vaikka kirjoista pidänkin valtavasti, aikataulutus pikkusiskon kanssa on hankalaa, varsinkin, koska olen töissä eri paikkakunnalla.

Irena kirjoitti...

Villasukka: suomeksi oon lukenu, mutta elokuvat katson kuitenkin aina englanniksi lukematta tekstityksiä. Kotona DVD-elokuvista laitan yleensä myös tekstityksen pois. Haaveilen lukevani seuraavaksi koko sarjan englanniksi, suomeksi kun oon tahkonnu niin monta kertaa.

Aura: niin mäkin vähän. Mutta pakko karsia että iso kirja mahtuu lyhyeksi elokuvaksi. Varmaan ihan järkevä päätös jakaa viimeinen kahtia, ei tarvitse luopua kirjassa olevista merkityksellisistä tapahtumista.