Dibiasky by Irena

 

No nyt yksi villapaita, tämä valmistui 2023.

Eli, muistatteko elokuvan "Don't look up" vuodelta 2021? Hieno leffa, katso jos et ole nähnyt. Siinä yhdellä päähenkilöllä nimeltä Kate Dibiasky, oli päällään elokuvan alkupuolella villapaita johon moni ihastui.

Tähän joku teki ohjeenkin, mutta se ei mielestäni ihan vastannut elokuvan versiota (olivat liian leveitä eivätkä kuviot ihan olleet yksi yhteen).

Joten piti sitten tehdä ihan oma.

Kuvauksesta vastasi nuorison edustaja.

Toisin kuin tarjolla olleet ohjeet, tämän tein alhaalta ylös, että sain istuvamman. Ja oikeasti oon jotenkin paremmin mukavuusalueella näin päin kutoessa.

Ohessa pari sovituskuvaa.

Ja koska olen ystävällinen henkilö, ohessa luomani kuviokaaviot kavennuksineen käyttöönne:

Hihan kuvio:

Alkuperäinen villapaitahan oli ihan kaupasta ostettavissa - toki ei taida enää olla tarjolla - mutta vilkaisin sieltä käytettyä materiaalia.

Parhaiten yksiin sopi Dropsin Sky, 74% alpakkaa, 18% polyamidia, 8% villaa. Valmiin neuleen pinta näyttää aika samalta kuin elokuvan neuleessa, mutta kuvioita tulee enemmän - joten lanka on ohuempaa kuin alkuperäinen.

Kaunis Veera

Talven kynnyksellä (eli joulukuun 2024 alussa) valmistui tälläinen vähän pitempään kestänyt projekti. Kaunis Veera Saimaa -neulemallistosta.

Langat Pirtin kehräämön karstalankaa (140x3), keskiharmaa (värjäämätön niin parhaat ominaisuudet)

Aijjettä mä tykkään!

Tosiaan tekeminen kesti sen reilu kaksi vuotta, mikäs kiire se valmiissa maailmassa.

Nuoriso toimi kuvaajana

Suomenlampaan villa on kyllä parasta ikinä, on ihanan lämmintä, eikä kutita ja on täydellinen ulkokäyttöön. Kun tämä on käsittelemätöntä, niin siinä on hyvin lanoliinit vielä tallessa (tuoksuu ihanalle),  en ole kuitenkaan vielä kokeillut kuinka hyvin pitää vettä. 

Totesin tässä että en ole muuten blogiin tainnut juurikaan tehtyjä villapaitoja kirjata ylös. Pitääpä korjata tilanne.
 

Kädentaitoja

 Novitan Kajastus -langasta syntyi viime syksynä tälläiset kämmekkäät

Sävy oli merenranta.

Nämä lähtivät esikoiselle maailmalle.

Keväällä samaisesta langasta, sävystä meri, tuli tälläiset päättömät sormikkaat nuorimmalle.

Vai onko virallinen nimitys sitten kynsikkäät?

Avosormikkaat?

Kalastajan sormikkaat?

Lähinnä piti tehdä tälläiset, kun joskus aikanaan 90-luvulla tein itselleni oikein aidosta akryylilangasta avosormikkaat jotka on olleet lapsilla kovassa käytössä. Nyt sai omat ja ehjät, ja lämmittävät eikä hiostavat. Mä en nykyisin juurikaan muovilankoja käytä (sekoitelankoja vielä kyllä, niinkuin tämäkin lanka on, mutta pelkästään muovista tehtyjä en).

Kolmannet kädenlämmittimet sitten ihan ilman kohokuviointia ja liukuvärejä ystävälle.

Tässä lankana omista varastoista löytynyt Dropsin Baby Merino.

 

Eihän joulusta nyt niin kauaa ole?

Tulipa tehtyä vapaastikudottu Twilight Sparcle (silloin kun hän oli yksisarvinen eli unicorn, ei alicorn eli siivekäs yksisarvinen).

Lanka taisi pääosin olla Dropsin Belleä, josta sattui sopivat värit löytymään kotosalta.

Harja oli hieman kuitenkin turhan villi, silmiin olen erittäin tyytyväinen. Toivottavasti saaja tykkäsi.

Lisäksi puolipatentilla tehty kauluri vähän vanhemmalle lahjottavalle.

Lankana Dropsin Karisma, ja lähinnä siksi, että siitä löytyi toivotun värinen sininen.

Ja myös lanka on konepestävä, ei käy sellaisia ohohupsis tästä tuli liian pieni -vahinkoja.
 

Perinteinen vuosipäivitys: Shetland hap

Taas lienee aika muistella, että joskus maailmanaikaan kirjoiteltiin blogeja. Joskus jopa säännöllisesti. 

Ja tämä blogi kun on ollut käsityöblogi (ja joskus ruokablogi, elämäntapablogi, päiväkirja surussa ja ilossa, kirpputorilöytöblogi, no lähinnä siis pääasiassa oikeastaan sellainen "kirjoita nyt mitä tulee mieleen" -blogi), niin tässäpä käsityö joka on odottanut kauan valmistumistaan.

Shetland hap -huivi

Ihastuin tähän malliin jo, ööh, varmaan 2010 jälkeen, vaikea sanoa. Blogista löytyy asian tiimoilta merkintä vuodelta 2016, Ravelryssä on kirjaus, että varsinainen kutominen on alkanut helmikuussa 2014 ja jo vuonna 2013 ostin tähän langat, sitä ennen siis tein tästä suunnitelmat (jotka on mulla tallessa mun suunnittelukirjassa joka on jossain hyvässä jemmassa. Sen kun tietäis missä - lisään tähän jos joskus jostain syystä löytyy).

Shetland hap on neliön muotoinen suuri huivi ja siinä on pitsireunus. Se on ollut käyttövaate, yleensä pidetty kolmioksi taiteltuna harteilla, sieltä etukautta taakse ristiin puettu, lämmin vaate johon kääriytyä. Väriä on käytetty reunassa, mutta myös yksivärisiä on tehty. Osa on tehty niin ohuesta langasta, että koko huivi mahtuu sormuksen läpi, mutta myös paksumpia lankoja on käytetty.

Lisää voitte lukea esimerkiksi Jamieson & Smithin blogista (heiltä saa aitoa shetlantilaista villaa!).

Käytin huiviin Schachenmayr Rheuma Thermal Wolle -lankaa, sittemmin Fine Wooliksi kutsuttu. Koska tämän tekeminen kesti niiiiiin kauan,  niin tämän langan valmistus ehdittiin siinä välissä lopettaa. Ja hieman jäi pitsi yhdestä nurkasta kesken. Joten beigen sijasta sieltä löytyy muualla huivissa ollutta tumman ruskeaa.

Huivissa keskellä on ainaoikealla kudottu keskusta. Kudottu kärjestä alkaen (yhdellä silmukalla), lisätty silmukoita reunoissa kunnes riittävän leveä, sen jälkeen kavennettu aina reunoista kunnes silmukoita ei enää jäljellä.

Sen reunasta on poimittu silmukat ja aaltopitsi kudottu ympäri kulkien, aina kulmissa lisäten silmukoita. Kun riittävän iso aaltopitsi, silmukat jätetty odottamaan pitsiä (siirsin pitkälle apulangalle odottamaan).

Reunapitsi on sitten taas kudottu eri suuntaisesti, aina toisessa reunassa mukaan ottaen aaltopitsin silmukan. Eikös olekin todella selkeästi selostettu? Vannon, että kun löydän sen suunnittelukirjan niin täydennän tätä selostusta.

Varsinaista ohjetta ei tähän ollut, hieman mallia otin ohjeesta Morag Shawl jonka tehnyt Sharon Miller. Löytyy kirjasta Heirloom Knitting's Shetland Hap Shawls: Then & Now. Pitsi on jostain Mary Oljen pitsikirjasta, aaltopitsi jostain muusta.

Pingotuslevy johon nämä isot saisi laitettua olisi kauhean kiva, tosin sen verran harvaan käytetty niin ehkä selviän ilmankin.

Lämmin tämä ainakin on, aavistuksen verran liian pieni perinteisellä tavalla puettuna. Eli harteille kyllä menee, mutta reunat ei yllä selän taakse. Oheinen kuva marraskuun lopulta, kun pakkanen piipahti -20 kylmemmällä puolella, hyvn tarkeni. Tosin nuoriso ihmetteli miksi kuljen matto kaulan ympäri käärittynä.

 

Cast your doubts aside and fly

Pienokainen jolle nämä tein syntyi jo kohta puoli vuotta sitten.

Ja toki nämä postitinkin ajoissa.

Neuletakki Sandnes Garn Lanett -langasta

Ihan perus malli raglanlisäyksin, koristeet silmukoita jäljitellen

Vapaasti neulottu ja virkattu elefantti puuvillalangan jämistä mitä nyt sattui varastosta löytymään.

Lisäksi junasukat ja -tumput Lanettista sekä Norwegian Sweet Baby Cap Novitan edesmenneestä Bambu -langasta jota vielä löytyy varastoista. Oi mä niin haluaisin sen takaisin valikoimiin.

Näistä en sitten muistanutkaan ottaa mitään erilliskuvia, mutta onhan niitä nyt nähty täällä aiemminkin.

Vielä viime kesänä tuli tehtyä toinenkin vauvamyssy uudelle naapurille:

Sama malli (kun nyt oli vauhtiin päässyt) ja sama lanka osin eri värein.

Näiden jälkeen olikin sitten toooooodella hiljaista käsityön saralla, kunnes nyt syksyllä palasi innostus ja aikaakin taas löytyi. Niistä vähän myöhemmin lisää. 

Viimeistään ensi vuonna.

 

Mitä leipoa kun jauhot ovat loppu?

Kävipä päivänä eräänä, että vehnäjauhot pääsivät loppumaan. Ja ruisjauhot, ja jos totta puhutaan niin oikeastaan kaikki. Loppu. Fine. Slut. Ende.

Ja silti piti leipoa.

Näin syntyi

Kaurasiemenmuffinit juustolla

Tässä kun lähinnä etsiskelin kaapeista mitä löytyy, on hieman hankala muistaa mitä kaikkea tuli laitettua. Mutta yritetään. Jos kokeilet, muista että mikään määrä tai ainesosa ei välttämättä ole kiveen hakattua, tärkeämpää on soveltaa omiin tarpeisiin sopivaksi.

Ensimmäisenä

- 1 rkl chiansiemeniä

- 2 rkl pellavansiemeniä

- 1 dl kauraleseitä

- 2 dl vettä

Nämä sekoitetaan illalla hyvin ja laitetaan jääkaappiin odottamaan aamua ja inspiraatiota.

Päivänä toisena:

- 2 kananmunaa

- 1 tl suolaa

- 1 tl sipulijauhetta

- 1 tl savupaprikajauhetta

- 1 dl kuorittuja sesaminsiemeniä

- 3 dl kaurahiutaleita

- 1 tl leivinjauhe

- 1 tl psyllium

- juustoraastetta (se oli savujuusto ja sitä oli sellainen pieni jämäpala)

- Aurajuustoa (vajaa puolet paketista)

- 1/3 paprikaa 

- pieni porkkana

- 2 rkl kylmäpuristettua hamppuöljyä

Vatkaa munat kuohkeaksi toisessa astiassa, lisää eiliseen viritykseen. Lisää mausteet, leivinjauhe, psyllium, hiutaleet, siemenet ja osa juustoraasteesta. Murusta Aurajuusto ja lisää mukaan. Pilko paprika pieniksi paloiksi, raasta porkkana ja lisää joukkoon. Lisää vielä öljy, tarkista että on sopiva koostumus - ei saa valua, ei saa olla kuivaa sementtiä. 

Jaa taikina muffinivuokaan - silikoninen sopii hyvin kun siitä lähtee irti taikina kuin taikina. Voit myös käyttää paperisia muffinivuokia, öljyä hieman (muita kuin silikoni)vuokia että lähtee irti. Raasta hieman juustoa myös päälle.

Paista noin 200 asteisessa uunissa noin 15 minuutin ajan.

Maistuu parhaimmillaan hieman lämpöisenä - mikrossa voit lämmittää jos ehtinyt jäähtymään.

Jos käytät gluteenittomia kaurahiutaleita ja -leseitä, on myös gluteeniton laktoosittoman lisäksi (tarkista että käyttämäsi juustot laktoosittomia, Aurajuusto on). Koska chiansiemeniä käytetään munan korvikkeena, voinee nämä tehdä ilman munia, lisää silloin 2 rkl chiansiemeniä (yhteensä kolme) ja ehkä 0,5 dl vettä.