perjantai 7. elokuuta 2015

Tästä on tulossa jälleen päiväkirja?

Koulu alkaa kohta, ja tuo pian kuusi vuotta täyttävä suuntaa esikouluun.
Reppu hankittiin mielikuvituksettomasti kaupasta, mutta penaalin sai äiti ommella - poika valitsi itse kankaat ja vetoketjun värin.


Peruspussukka vuorilla.
Päälikankaana MariMekon sinipohjainen kompotti ja vuorina joku satunnainen ohut puuvilla mitä kangaskätköistä löytyi.


Esikoinen on innostunut korvakorujen tekemisestä, varsinkin kun vihdoin uskalsi lävistyttää omat korvanlehtensäkin.
Ja äiti voi nauttia tuloksista, alla olevat ketjukorvikset on upeet, kevyet vaikka näyttävät. 
Lainaan.


Yksi ikkunakin verhotettu, toinen odottaa seuraavaa ompeluinnostusta.
Näitä verhokankaita on hamstrattu tässä jo pidempään, hyvä kun vihdoin pääsee edes osa oikeaan käyttötarkoitukseensa.


Ja arvatkaas mitä muuta ollaan tehty.
Oltu mettässä.
Mustikassa.
Menkää tekin, ei varmasti lopu kesken.


On pakastettu, syöty mustikkamaitoa, tehty mustikkakiisseliä ja tietenkin, leivottu mustikkapiirakoita.


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Kesäaktiviteetteja

Koska kesä niin käsitöitä ei vain jouda tekemään.
Mutta juhlittu on!
Yhdet ylioppilasjuhlat (edellinen postaus), kahdet rippijuhlat ja kolmet synttärit. Kyllä on kulunut kakkua ja kahvia.


Juhannus oli ja meni, ja juhannuksena pitää päästä saunaan vihtojen kera.
Perinteitä täytyy vaalia.

Kun olin lapsi, meille tuotiin aina juhannuskoivut porraspieleen, koivujen välistä oli kiva kulkea tupaan ja tuvasta. Se perinne ei ole tarttunut, mutta koivu kuuluu juhannukseen, meillä siis itsetehtyjen vihtojen kera.


Museojunalla kävimme Kaskisissa.
Henkilöliikenne välillä Seinäjoki - Kaskinen taisi loppua jo 60-luvun lopulla, vain pari tavarajunaa kulkee enää vuorokaudessa. Mutta onneksi silloin tällöin pääsee fiilistelemään junan kyytissä vanhaa rataosuutta ja niitä vanhoja junia.


Teuvan asema radan suunnasta.
Rrrakastan vanhoja asemarakennuksia, on hienoa että osa niistä on päätynyt yksityisten käsiin - sellaisten ihmisten jotka haluavat entisöidä ja pitää huolta vanhasta.


Kaskisissa taisi lapsien mielestä olla mukavinta lossiristeily.
Ei aina tarvitse olla suuria elämyksiä, pienet hyvät hetket ovat mieluisia.


Pitkästä aikaa ehdin tänä kesänä myös kesäteatteriin. Tanulassa esitettiin tänä vuonna maalaiskomedia Latotanssit, esityksiä 30.7. saakka, joten vielä ehtii!


Ja kuten aiempinakin kesinä, urheiltu on.
Yleisurheilussa kisattu.


Jalkapalloa pelattu.


Uimaankin ehditty, vaikka ei ihan niin tiheästi kuin viime vuonna.

Käsitöistä sitten kun niitä ehtii tekemään.

Miten teidän kesä on sujunut?



torstai 18. kesäkuuta 2015

Minä en enää ikinä ompele elastaanitrikoosta mitään

Piti saada tyttärelle ja itselle mekot kevään ylioppilasjuhliin.
Kaapista löytyi kahta eriväristä elastaanitrikoota, ja kylläpä oli rrrrraivostuttava kangas ommella - ainakin allekirjoittaneen vanhalla saumurilla.


Tyttären mekko tuli aniliininpunaisesta, pienet lepakkohihat ja piippukaulus.

Ehkä uudemmalla (hyvällä) koneella olisi ompelu ollut ihan sujuvaa, mutta omani ei aina tykkää esimerkiksi resorien ompelusta kun kangasta täytyy venyttää. Tulee hyvin ärsyttävää hyppytikkiä, ja tämä kangas oli niin liukasta että ilmeisesti vaikutti samalla tavalla.


Allekirjoittaneen mekko oli vastaavan lainen j vastaavasta kankaasta mutta ruskea.


Olihan nää mukavat toki päällä.
Mutta jos ei ole pakko niin en toista.


sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Kätevää.



Tetran mallinen clutch/pussukka vuoritettuna.

Tarvitaan:
- Päällikangasta noin 35 cm x 40 cm
- Vuorikangasta noin 35 cm x 40 cm
(kankaat leikattu harkkosaksilla - ei tarvitse huolitella)
- 35 cm vetoketju

Silitä kankaat, silitä samalla vuorikankaan 35 cm reunoista 0,5 - 1 cm taite molemmilta puolilta nurjalle.


Ompele vetoketju päällikankaan 35 cm pituisiin päihin kiinni, niin että vetoketjun oikea puoli on kankaan oikeaa puolta vasten.


Ompele sekä vuorikankaasta että päällikankaasta toinen reuna, ks kuva alla. Jätä vuorikankaassa vetoketjun mentävä aukko reunojen välille.


Ompele toinen pääty toiseen suuntaan (eli päällikankaassa toisessa päässä vetoketju sauman reunaan kun toisessa päässä keskellä).


Käännä päällisen oikeapuoli ulospäin.


Laita vuori päällisen sisälle, katso että kulmat menevät tarkasti oikealle paikalleen.


Neulaa vuori kiinni reunasta, ompele vetoketjun vierestä vuori kiinni vetoketjuun. Menee melkein ympyrän, eli aloita alhaalta  (yläkuvassa missä vetoketjun lukko on) niin läheltä lukkoa kuin pystyt, kierrä ympäri ja palaa toiselta reunalta niin alas kuin pystyt.


Kiinnitä sisäpuolelta muutamalla pistolla vuori vetoketjuun.


Ja näin.


Helppoa kuin heinänteko!


keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Bag it

Tein testin Hipun bägi kaavalla.


En ole niin kauheen onnistuneesti vetoketjuja ommellut, niin en uskaltanut ottaa hyvinsäilöttyjä Marimekon kankaita käyttöön.
Vaikka siis sellaisen laukun haluaisin tehdä.


Joten päällikangas on jotain tyynyverhoiluun tarkoitettua (hiemanliianharvaatähän) ja vuori on omenapuuvillaa. Ohut ja tiivis, juuri passeli.
Olisi ehkä kannattanut myös silittää tukikankaat molempiin puoliin, olisi voinut olla ryhdikkäämpi.


Sisälle tein taskut molemmin puolin, toinen jaettu kahtia ja toisella puolella yksi iso.


Vetoketjuompelumokia..


Seuraava kangas ei tule olemaan tämmönen tarkasti kohdistettava.


Silittelin tätä pitkin valmistusta ja vielä lopussakin, mutta näyttää silti ryppyiseltä.
No ei sitä käytössä huomaa


Kyllon hankala kuvata itseään kantamassa laukkua - kun meiltä puuttuu kokovartalopeili. Selkeä puute.

Mutta yllä käsilaukku menee vastakkaiselle olalle ja alla samalle puolelle. Hihnan pituus toimii molemmin päin, jätin säädöt sikseen tähän harjoitusversioon ja otin vain sopivan mittaisen palan kangasta.


Eilen oli ensimmäinen testi.
Mukaan mahtui hyvin perustilpehöörien (avaimet + kukkaro + puhelin) lisäksi muuta sälää, nenäliina, vihko, kyniä jne. Kelpaa.

lauantai 9. toukokuuta 2015

Katjan Kämmeneltä

Itsetehtyä on aina ilo esitellä, vaikka tällä kerralla tekijä en ollutkaan minä.


Korvakorut!

Fimo-massasta (josta itse olen nappeja vääntänyt).


Muffinsit korvissa, herkullista!


Pitihän mun hommata kahdet samalla!
Nää on nappikorvikset.


Nämä ovat ystävän yliomantarpeen-tuotantoa.
Tutustumaan pääset Facebookissa: Katjan Kämmenellä.