Kyllä se rikki menee kun riittävästi pöytään hakkaa

"Jaha"

"Älä hakkaa sitä siihen pöytään!"

"Jaha"

"Lopeta!"

"Jaha"

"Laita se alas ettei se mene rikki!"

"Jaha"

Mitä luulette, kumpi jaksaa pitempään, äiti vai uhmaikäinen?

Nyt on muuten ihan uusi ongelma.
Neule on valmis, langat on päätelty, kuvat otettu.
Pitäis pakata ja postittaa ennen bloggaamista, saaja kun saattaa täällä käydä joskus katsomassa (vilkutus!).

Joulukuu lähestyy lähestymistään, kalenteri edistyy ja toiveita ehtii vielä esittää.

Ja ei mulla sitten muuta.

Kaavoihin kangistumaton

Suunnittelin ja kaavoitin itse ja tein sillee kun passelilta tuntui.



Selässä mekon omistajan itsensä tekemä helmi, on kyllä tullut siihen tulokseen, että vaihdetaan siihen nappi kun kuulemma painaa.



Kangas on aikoja sitten lahjaksi saatu vanha lakana, vinonauhaa piti hakea kaupasta.



Tyttö tykkää.
Äiti tykkää.



Eikä tätä tehdessä hajonnut kuin yksi koneen neula.


JK: Kalenteri edistyy, jos on toiveita niin nyt kertomaan ettei jää sanomatta!

Ei ole kiire minulla

Toinenkin vapaavirkattu rätti valmistui viikonloppuna, tää ei jää jouluun asti vaikka lahjaksi menee. Kuvassa oikealla viimekuussa automatkalla virkattuja ikuisuuspeiton palasia.



En oo täysin tyytyväinen tuohon rättiin, se kukka siinä keskellä on jotenkin ahdas, mutta kai sillä pöytiä pyyhkii.

Ikuisuuspeittoa tässä pohdin päivänä eräänä, kun olen ajatellut joskus hamassa tulevaisuudessa virkata ne palat yhteen ruskealla 7-veikalla jota löytyisi osasta palasiakin. Mutta kun tätä tehdään vain silloin tällöin (ei ole kiirettä, välipaloja nämä), ja aina langanlopuista (kaikki tosin 7-veljestä) niin siinä vaiheessa kun peitto olis valmis, niin käyttämääni ruskeaa ei varmasti ole enää kaupassa. En kyllä tiedä onko enää ollenkaan? Lankafirma kun niin innokkaasti uusii lankakarttojaan että hyvä kun musta, valkoinen ja harmaa pysyy samoina.. Joten pitäiskö hamstrata, vai palojen ollessa valmiina valita ihan uus väri jota ei paloista löydy, vai kenties tehdä valkoisella? Sitä löytyy paloistakin (muistakin kuin näistä) kun sitä on ollut jämäkeriä..

Sitten yksi pitkään odotellut projekti:



Ja sen valmistumista odotettiin sitten loppujen lopuksi kolme ja puoli vuotta..
Huppista.

Tän piti alunperin mennä lahjaksi, mutta ehkä katson sitä vähän kriittisemmällä silmällä kun luulenpa etten kehtaa, jos pitäis itte (en nimittäin varmasti pura enää yhtään tikkiä). Kolme vuotta sitten oli varmaankin kyyneleiden sumentamat silmät, en tiedä, en muista. Meni sumussa se kevät.

Ajatuksia

Joulukalenteri saatettu alkuun!

Ehdotuksia luukkujen sisältöön otetaan vastaan.

Tulipa samalla mieleen, että kohta pitäis ottaa joulukorttikuvia jos sellaisia joulukortteja aikoo postittaa. Joulukorttikuvat pitäis meidän kameralla ottaa kyllä kesällä, kun valaistus on mitä on näihin aikoihin. Tunnelmaan on kyllä heinäkuussa ehkä hankalampaa päästä, mutta eipä nytkään lunta vielä näy.

Pitäis tehdä muuten myös aikataulu joulusiivouksille, ei tule niin yllättäen viimeisellä viikolla. Normaalisti siivoillaan ja leivotaan pitkin joulukuuta, ei stressaa. Niin ja kun joululahjojakin tekee ja pohtii jo tammikuusta lähtien niin eipä niidenkään kanssa ahdista.

Joo.
Ja nyt niitä ideoita! Kiitos!

(Kyllä saa jo joulusta puhua kun kaupoissakin on jo joulukonvehteja ja adventtikalentereita myynnissä! Nih!)

Kiukkuinen tiskirätti ja vapaa lintu

Tässä on ensimmäinen testiversio virkatusta Angry Birds Kardinaalilinnusta. Mutu-tuntumalla virkattu ja osin kirjottu.



Lankana 7-veljestä ja virkkuukoukku 3,5.



Silmät vähän harittaa, nokka on vähän väärän värinen (pitäisi olla oranssimman keltainen) ja mittasuhteisiin en oo tyytyväinen.



No, tää oli harjoituskappale.

Vapaavirkattu (a.k.a. ilman ohjetta omasta päästä) tiskirätti valmistui nopsaan Novitan Bambusta, virkkuukoukku myös 3,5.



Tää menee todennäköisesti joululahjaksi.

Pimeää touhua

Sukkasadon viimeinen pari ehti sopivasti viimeisenä sukkasadon päivänä:
(ai nää pimeessä otetut kuvat on mainioita)



Kuvausavustaja esittelee toista säärystintä pitkäksi vedettynä ja toista ryppyyn laitettuna.



Väri on aika lähellä oikeaa.. Sellainen purppuran violetti. Mutta kuva karseen terävän oloinen, nää salamalla valaistut on just tätä.



Säärystimet kokoa noin 10 vuotta (kuvausavustaja nuorempi, joten siksi säärystimet yltää reiteen asti), Hyvin marinoitua Nalle Coloria ja vähän vähemmän aikaa säilytettyä Rose Mohairia, 6 mm pyöröllä tehty yhtä aikaa, päissä 2o2n joustinta ja keskellä junasukista tuttua makkarajoustinta (mitälie), niin että 3 nurjaa kerrosta ja välissä 4 oikeaa kerrosta.

Nää lähtee joululahjaksi isommalle kummitytölle, toivottavasti on sopivan kokoiset (joustaa kyllä) ja kelpaa..

Näiden kanssa purkkeja on kannettu hillokellariin yhteensä kuusi:
2 säärystimet
1 aikuisten sukat
2 lasten sukat
1 vauvan sukat

On muuten kolmas vuosi peräjälkeen kun aikaiseksi saan kuusi paria, ai miten niin toistan itseäni?

Матрьошка

Harvoin shoppailen mitään turhaa itselleni ihan noin vain suunnittelematta, mutta eilen tuli niin hienot korvikset vastaan etten voinut hillitä itseäni (no hyvä on, olisin voinut hillitä itseni mutta en halunnut).



Myyjällä oli paljon muitakin itsetehtyjä juttuja myynnissä, kukkaroja, kännykkäpusseja, sormuksia, tuttinauhoja. Oli siinä käyntikorttejakin jossa oli nettisivut (sivusilmällä huomasin), mutta en muistanut ottaa mukaan. Joten nyt jää mainostamatta. Mies se oli ja Anttilassa myyntipöytä ja nettisivutkin löytyy ja itse tekevät.
Ihan vain vinkiksi että jos käyntikortteja taikka esitteitä löytyy niin niitä kannattaa ostajille (ja niillekin jotka ei osta) lykätä mukaan aina tilaisuuden tullen.

Eedit-täti vielä huutelee, että edellisen postauksen kysymys joulukalenterista viittasi blogin joulukalenteriin jollainen oli vuosina 2008 ja 2009, viime vuonna jäi alkuraskauden väsymyksen vuoksi tekemättä. Niin miten on, haluatteko joulukalenterin? Ja jos haluatte niin mitä haluatte nähdä?