Mökillä siis olimme, eivätkä peloistani huolimatta hyttyset vaivanneet. Avuksemme tuli tuuli! Hiphei! Luonnonmukainen itikkakarkote.
Tulipa tehtyä myös vähän käsitöitä.
Kämmekkään varsi.
Kahdesti.
Ja taas näyttää tältä:
Tuo Aino lanka on hauskan näköistä kaksi kertaa kudottuna ja kahdesti purettuna. Sen siitä saa kun alkaa ominpäin ohjeetta jotain tekemään, pelkkää tyytymättömyyttä ja uudelleentekemistä. Nyt on kuitenkin jo kehkeytymässä suunnitelma päässä, joten ehkä tästä tuleekin joskus jotain muutakin kuin taidekuva.
On tuolla jotain oikeasti valmiiksikin tullutta, ainoastaan pingotus puuttuu, mutta kun en tiedä mihin pingottaisin! Ja koska. Niin että ei äidin pikku apulainen auttaisi niin kovin.
Niin ja veimme myös Pojalle terveiset mökiltä, vaasiin Suopursuja.
Kiitos kuvasta kuuluu Särkiniemen koulun Nettifloralle, meillä oli tapamme mukaan kamera jossain muualla kuin mukana..
Eläkäähän hätäilkö, emme rikkoneet jokamiehenoikeutta, näitä löytyi ihan oman mökin mailta..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti