Sisältä näyttää tältä, vuorina luonnonvärinen lakanakangas, taustalla omenapuun nuput jotka säästyivät pahimmilta yöpakkasilta.. Eli ehkä saamme ensi kesänä omenoitakin?
Mutta sitten.
Jos vain saisin valmiiksi asti.
*huokaus*
Ostin eilen sitä kanttinauhaa tasan kaksi metriä, tyhmä minä! Tottakai se loppuu kesken, noin 20 cm jäi uupumaan. Iesus.
Eikä siinä vielä kaikki, loppu jäi vähän rumasti ja huomasin sitten että pilkottipa sieltä alta siksakkaus, ainakin kahdestakin kohtaa. Uusiksi meni. Tuhatvuotinen käsi ja rapuja!
Kaappiin tuo menee kunnes saan aikaiseksi hankittua lisää kanttinauhaa ja kuinkahan kauan siinäkin kestää, kysyn minä vaan. Tunnettu lorvija ja asioidensiirtäjä kun tästäkin hankinnasta vastuussa. Mokomakin.. Noita keskeneräisiä riittää, oman äitini luona lienee vieläkin ala-asteella aloitettu essu joka ei vieläkään ole yhtään sen valmiimpi kuin, noh, monta monta vuotta sitten..
2 kommenttia:
Minulta jäi kansakoulun 4. luokan ainoa käsityö kesken. Kouluun jäi muistoksi kaksi reiällistä resoria, joista joskus olisi saattanut kehkeytyä lapaset. Ei oikein puikot pysyneet kädessä, vaikka myöhemmin olenkin puikotellut lastenvaatteita.
Mutta nepäs jäikin tosiaan sinulta kouluun että voit ne unohtaa, se essu taasen on äitini luona ja hän sen tasaisin väliajoin kaivaa esiin jotain penkoessaan ja kysyy että muistatko kun tällästäkin olet tehnyt ja kesken on jäänyt (siis jos olen kyläilemässä kyseiseen ajankohtaan).
Ärh.
Pitäisi varmaan piruuttaan sekin tehdä joskus valmiiksi.
Jos viitsisi..
Lähetä kommentti