Note to self: Nappeja paistaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että laittaa uunin oikeaan lämpötilaan eikä vain jotain sinne päin. Tai on seurauksena kaamea katku (TUULETA! TUULETA!!) ja paperi paistuu nappeihin kiinni.
Siihen auttaa nappien tiskaaminen.
Mutta nyt on esikoisen takkiin napit, ja vähän muuta:
Typerää ottaa iltamyöhällä kuvia kun auringonvalossa saa niin paljon parempia, vaan kun ei ehdi.
Punnitsin juuri meidän jäljellä olevat askartelumassat, suurinpiirtein puolet on jäljellä puolesta kilosta. Joten täytyy sanoa että tämä tulee kyllä edullisemmaksi kuin tehdastekoisten hankkiminen, ja paaaaaaljon hauskempaa (jos ei lasketa mukaan paistovirheitä).
Niin ja helmet oli taas esikoisen tekemiä, värisilmä on upea..
Ja sydän (nappi tällä kerralla, viimeksi vain yhdellä reiällä koruun menossa) taas jämäpaloista, ei tule lainkaan hukkaa!
8 kommenttia:
Tosi hienolta näyttää! Mulla jo sormet syyhyää päästä kokeilemaan, mutta keskityn nyt vielä olennaisempaan. =)
Juu, ehtii tuota, ja käyn varmaan jossain vaiheessa ostamassa lisää massaa.
Asiasta virkkuukoukkuun: Meinaakko pistää blogin pystyyn?!
Ovatpas ihanan värisiä nuo vihreät!
Kiitos! :)
En ajatellu. Mitä itseäni tunnen niin innostus päivitellä lopahtais 2kk jälkeen...
Voi vitsit ku näyttää mielenkiintoiselta ja kivalta puuhastelulta! Lopputuloksetkin tosi palkitsevia. Ja vielä bonarina aika kiva kun voi lapsen kanssa yhdessä tehdä.
Kati: Sitten vain 2 kk laatublogia kehiin! Jahka olennainen vähän ensin kasvaa x)
Romulus: Se ON kivaa, ja ehkä vähän edullisempaa kuin hopeasavi ;)..
Juu, lapsen kanssa voi askarrella, mutta siis riittävän iso ja ymmärtäväinen lapsi että ei syö massaa ja muistaa pestä kädet heti askartelujen jälkeen.
Paaljon parempia kuin kaupan tylsät napit!
Lähetä kommentti