Hi - taas - ti.
Ja ajatus vielä hitaammin..
Näitä on tullut värkkäiltyä, esikoisen kiitoskortteja häntä syntymäpäivänä muistaneille.
Eli jos tuollainen kolahtaa postilaatikkoon, tiedät kenen blogia luet.
Tulipa muuten mieleen, minä en koskaan lähettänyt kortteja Pojan kuoleman jälkeen meitä muistaneille. Jotenkin olo ei ollut sellainen että olisin ketään halunnut mistään kiittää. Risti-ilmoitukseen toki laitoimme kiitoksen kaikille.
2 kommenttia:
Tavattoman kauniita kortteja olet värkkäillyt.
Kaiken kauniin tekemiseen tarvitaan fiiliksiä ja niitä sinulla tuskin oli surusi keskellä.
Kiitos.
Lähetä kommentti