Mulla täytyy olla puikkoallergia. Sukat jäi kesken heti kun satokausi päättyi, eikä oo ees paljoa vailla. Pieni tauko sallittakoon? Eiköstä? Joo joo jookos?
Jokatapauksessa kohta pitäisi ryhtyä aktiiviseksi ja ryhtyä tekemään joululahjoja. On onneksi jotain jo valmiinakin, mutta ainakin yhdet lapaset voisin kutoa (on nyt lapaskuukin, mutta siihen en osallistu, paitsi sitten ehkä hengessä mukana), pipoja perheelle ja jotain pientä kivaa. Tarvitsisi vain ideoita, jostain pienestä, nopeasta ja käytännöllisestä. Saako aikuinen antaa lahjaksi patalappuja?
Täten myös lupaan ja vannon, että ensi viikolla innostun myös kirjoittamaan enemmän kuulumisia.. Ehkä.. (todella lupaava lupaus)
Vielä on hautajaiset lauantaina, ja sitten pitäisi olla tavallista arkea, ellei iske sitten seuraava pommi? Miten olisi YT-neuvottelut ja kenkää? Tai jos vaikka myrsky kaataisi puun auton päälle? Tai sitten sitä sairastuisi itse. Onhan niitä huonoja uutisia jotka eivät ole vielä kantautuneet meidän perheeseen..
Isänpäiväkin ensi sunnuntaina.
Miten minä pystyn miestäni tukemaan? Muistan kuinka rankka äitienpäivä oli viimeksi, ilman Poikaa.. Toki isäntä sanoo että ei häntä niin hetkauta isänpäivä, mutta kyllä varmasti sattuu.. Toisen pitäisi aina olla se joka jaksaa, etteivät molemmat romahda yhtä aikaa. Ja nyt pitäisi mun olla se vahvempi, ja olo on niin kovin voimaton.
3 kommenttia:
Jaksamista. *hali*
Ei aina tarvitte jaksaa. Ei puikkoja tai sukkia tai eloakaan. Tahtois sanoa vaikka mitä, mut ehkä ne ois vaan niitä kuluneen kuuloisia typeryyksiä.
Kiitos molemmille.
Kyllä taas jaksaa, kun aina välillä nähtävästi käy siellä aallonpohjalla..
Lähetä kommentti