Kukkaron nyörit kiinni

Näin kansainvälisenä

Älä osta mitään

päivänä on hyvä hetki pohtia muutama minuutti omaa kulutuskäyttäytymistään. Eli sinä kun pohdit itseksesi siellä omiasi niin minä täällä pohdin ääneen (no tuota siis, ööh, kirjallisesti) omiani.

1) Jos mahdollista, ostan aina kotimaista, oli taantuma tai nousukausi.. Mitä lähempänä tuotettu tuote sitä tuoreempi (elintarvikkeissa erittäin ajattelemisen arvoinen asia) ja sitä pienemmät kuljetuskustannukset - myös luonnolle.

2) Jos mahdollista, ostan aina aidon luonnontuotteen keinotekoisen sijasta. Eli vaatteissa ja langoissa siis jos mahdollista villa - puuvilla - pellava. Jos ostan elintarvikkeen jossa on makeutusainetta, niin vältän keinotekoisia makeutusaineita. Eli silloin kun harvoin juon limsaa, on se ihan sitä sokeriversiota eikä mitään nollaa ja maksia ja muita kevyitä.

3) Yritän suosia luomua, tosin joskus sisäinen saiturini ottaa vallan ja valitsen tavallisen (kotimaisen) vaihtoehdon. Ja yritän myös käyttää Reilun kaupan tuotteita, tämä tosin ei ole vielä oikein selkärangassa..

4) Ostan yleensä aika vähän tavaraa, poislukien tietenkin langat joita hamstraan *punastuu*. Meillä ei kauheasti ole koriste-esineitä, ne kerää vain pölyä. Astioita en ole kerännyt mitään sarjaa, on kyllä vähän perintökalleuksia ja opiskellessa hankittuja halpoja, jotka-ei-hajoa-millään astioita.

5) Kun ostan kodinelektroniikkaa, sijoitan siihen enemmän rahaa, en osta halvinta koska en luota että halpa kestäisi. Toki pyydän tarjouksia suuremmista ostoista - käyn kysymässä hintoja ja vertailen, mutta kuitenkin satsaan ettei tarvitse heti hankkia uutta.

6) Käyn kirpputoreilla (nyt tosin en ole kauheasti ehtinyt, mutta taas tulee kausia kun käy enemmän), niiltä ostan pääasiassa vaatteita ja kirjoja, joskus ehkä leluja. Kaikkea en suostu käytettynä ostamaan..


Mitähän muuta...

Tässä voisi haastaa tänään kaikki mukaan, eli pohtimaan omaa ostoskäyttäytymistään ja olemaan ostamatta yhtään mitään.