maanantai 22. syyskuuta 2008

Arkistojen aarteita

Tämä oli ihana..

Erityisesti viimeinen kappale:
Valitettavasti neulomista harrastava vaimo ei ole kovinkaan kauhea asia. Langan keskellä touhuava vaimo muistuttaa lähinnä pientä siiliä, joka kirmaa tuhisten onnesta ruohikossa. Ainoastaan silloin, kun vaimoni silmiin syttyy se tietty maaninen katse ja hän katselee kissojamme pohtien voiko kissankarvasta tehdä lankaa, tekee mieli heittää lankakerä harhautukseksi ja rynnätä kissojen kera ulos ovesta.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tämä viimeinen kappale kyllä oli loistava, koko tekstin paras... Myös mieheni nauroi sille makeasti! Kiitos illan parhaista nauruista....Terv. meiju

Anonyymi kirjoitti...

Tämä oli kyllä illan paras! :D Mieskin nauroi makoisasti....