Siihen väliin vähän hauskaa.
Muistatteko tämän? Vanha neuletakki josta tuli sukkalankaa äidilleni kun käyttöön siitä ei ollut.
No tässä vähän vielä nolompaa jonka toimitin samaan purkupaikkaan:
Nyt oikeesti nolottaa.
Tuo on ollut kaapinperillä ja sieltä sen löysin ja hyötykäyttöön toimitin.
Oikeasti ihan kamala.
Hirvittävä.
Kudoin joskus opiskeluaikoina, omasta päästä (fiksua puuhaa), kahdesta eri langasta joista toinen kulki huonosti vielä puikoilla. Hihat ihan liian pitkät, käsiala huono, eikä värit edes sovi yhteen.
Kuvan taustalla sentään jotain kaunista ja ihanaa, kaunista äitini tekemä virkattu päiväpeitto ja ihanaa vanhasta äitiyspakkauksesta fleecepeitto, suloiset värit, ja niin pirteät!
No siinä se nyt on.
Saa nauraa.
Ja joka nauraa tulee haastetuksi tekemään saman omassa blogissaan (ja ilmoittamaan tämän kirjoituksen kommenttilootaan kun näin on tehnyt, mielellään linkin kera niin että myöhemminkin löytää kun piristystä kaipaa), ulos siis kaapista kaikki nolouksia tehneet.
Det var det.
3 kommenttia:
Mää viittaan heti :)
On tullu muutama tekele purettua, mutta on jo aikaa eikä oo kuviakaan. Paitsi yx taitaa olla blogin "neuleita aikuiselle" mapissa. Kolmio mallinen kauluri joka tuli ainaki napaan asti. Kuvatekstissä on kyl (muistaakseni) maininta, että purettu...
Mulla ei ole todistusaineistoa jäljellä mistään epäonnentekeleistä, mut voit uskoa että niitä on monta! Kaulaliinaakin jopa, sekä lakkia, takkia ja neulottuja bikineitä :D
Kaunis on päiväpeitto ja viltti, ja minusta tuo on jo saavutus ollut että paita on sentään valmiina! Ite en oo valmiiseen asti koskaan päässyt.
Taru: Ei se sun kauluri nyt niin pahan näköinen ollut, kyl tää on PAAAALJON karseampi.
Miiruska: Ilman todistusaineistoa ei voi uskoa, joten ykkössija säilyy mulla!
Oon meinannu tehdä virkatut bikinit monta kertaa, mutta aina on jääny, saas nähdä ehtiikö ens kesäksi.
Lähetä kommentti