keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

To rant or not to rant, I don't even like Shakespeare that much

Minä harvoin valitan.
Ainakaan julkisesti.
Koska valittamalla ei saa aikaan mitään rakentavaa.

No nyt viime aikoina on tullut vastaan sosiaalisessa mediassa keskusteluja joissa valitetaan veroista, että kun pitää maksaa, ja siitä että kun kotimaiset tuotteet maksavat niin paljon, niin että ostetaan sitten ulkomaista.

Nyt alkaa se mun valitusosuus:

Se tulee helvetin paljon kalliimmaksi pitkällä tähtäimellä kun ette osta sitä kotimaassa tehtyä tuotetta tai ruokaa. Kun yrittäjiltä ei mene riittävästi veroja valtiolle (valtio olemme me hyvät ihmiset, ei mikään kaukainen kummajainen joka riistää kansaa), niin silloin on kiristettävä veroja yksityisiltä tai säästettävä palveluista.

Eräs kommentoi Marlonin tuotteista (kotimainen lastenvaatevalmistaja, joka kuulemma lopettaa kesällä), että ei ole tiennyt että on kotimaisia. Eivät ole tienneet että kotimaisiakin tuotteita on. Juu, eihän sitä tiedä jos aina etsii edullisimman eikä kiinnitä ostamaansa tuotteeseen huomiota. Niinkuin että siinä lukisi Made in Finland sen sijaan että siinä lukee Made in China. Ja jos lukutaito on vähän ruosteessa, niin etsikää hyvät ihmiset niitä avainlippumerkkejä, joutsenlippumerkkejä ja muita. Apua merkkiviidakkoon (joka ei ole niin kovin tiheä) löytyy täältä >Klik<.

Miksi on niin kiire kuluttaa, että ei kiinnitä hankkimaansa tuotteeseen huomiota?

Ja se hinta.
Joka on niin kamalan korkea että pitää ostaa ulkomaista.
Sitten kuitenkin kauhistellaan kun joku valmistaja maksaa tuotteensa valmistamisesta niin kovin vähän, voi voi. Itse ei malta kuitenkaan maksaa kotimaisesta tuotteesta niin että täällä saataisiin tuotantokulut peittoon.
Ei ole mikään pakko ostaa kymmentä paitaa, ostakaa yksi, kotimainen.
Kulutusjuhla ei ole mikään syy juhlia.
Ei niistä paidoistakaan käytä kuitenkaan kuin yhtä ja siinäkin on parin pesun jälkeen reikä.

Noin.
Valitus päättyy.

2 kommenttia:

Saara kirjoitti...

Kyllä, aamen! Ihmisten kulutusvimma on lähtenyt käsistä. Vaatteet ovat niin halpoja, että yhdellä viiskymppisellä saa kassin täyteen pari pesua kestäviä rettuja. Ja sitten itketään paskaa laatua. Voi kyynel.

Lastenvaatteissa ne tuplaten kalliimmat kotimaiset vaatteet on järjestään myös tuplaten kivempia. Mieluummin niitä katselee kuin aneemisia ketjuliikerynttyjä.

Musta on niin hienoa, että on yrittäjiä, jotka jaksaa. Ja on hienoa, että lähikaupasta saa lähellä tuotettuja lihoja ja vihanneksia. Ei se ole kuin ottaa se pää pois hanukasta ja pistää silmä käteen. Hyvää tavaraa on, ja sitä pitää ostaa jos haluaa että sitä jatkossakin löytyy.

Kyllä tästä asiasta sietääkin valittaa. Ugh vaan munkin puolesta :D

Irena kirjoitti...

Kiitos tuesta!
Ja aamen!