keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Kolme vuotta

Ja yhä vain ikävä.



Hyvää syntymäpäivää pienelle rakkaalleni!

5 kommenttia:

Sahrami kirjoitti...

Rutistus!

Niin kauna kuin ikävöi, niin kauan muistaa...

Kaisa kirjoitti...

Halaus! <3

Anniini kirjoitti...

Halaus täältäkin. <3

Riikka kirjoitti...

Halaus täältäkin, ihan ventovieraalta. Jotenkin hyvin paljon samoja ajatuksia kuin minulla tähän blogiin olet kirjoittanut tai ainakin osittain - lapsettomuus on se meille surua tuottava asia...

Anonyymi kirjoitti...

Voimia ja iloa perheellenne.
Kun hautasin oman enkelini en uskonut puutarhurin sanoja, hän ei uskonut että jaksaisin hoitaa hautaa montaa vuotta. Ensimmäiset vuodet kävin viikoittain, vähitellen elävät lapseni vaativat aikaani tärkeämmin. Nyt viime Jouluna kun aikaa on kulunut 20vuotta, totesin lapsilleni ja lastenlapsille juhlaa järjestäessäni että Enkeli Sisko ymmärtää että en ehdi haudalle, laitetaan kynttilä omaan pihaan. Muut voivat unohtaa mutta sisarusten ja vanhempien elämään Enkeli on kuulunut jo 20v. Vävyt ja miniät ovat myös ymmärtäneet että Enkeli on osa perhettä. Tapahtuneen jälkeen ei kukaan lähipiiristä pidä varmana terveen lapsen syntymää, jos näin tapahtuu on se onnellinen ihme.
Aurinkoisia päiviä sinun ja perheesi elämään toivottaa Pirjo-mummi