Ostin sitten lisää lankaa, mulla kun on niin vähän.
Ja halvalla sai.
3 kpl Nalle Aloe Veraa kympillä.
Nih.
Olisitte ittekki ostaneet.
* * * * *
Päätin tuossa, että miksi ihmeessä tehdä omenapiirakkaan pohjaa, kun herkullisinta siinä on täyte ja pinta. Joten tehtiin sitten jälkkäri johon tuli ja jota tehtiin näin:
2 isoa omenaa lohkoiksi
> uunivuuan pohjalle
1 prk turkkilaista jugurttia (ihan tuolta Jalasjärveltä Juustoportista)
1 muna
1/2 dl sokeria
1 tl kanelia
> sekaisin ja vuokaan
50 g pehmeää voita
0,75 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
> nypi muruiksi ja jälkkärin pinnalle
Sitten uuniin joka oli sillä hetkellä 200 astetta (siellä oli tonnikalalasagne tulossa), oli noin 25 minuuttia, sitten nostin lämpötilan vielä hetkeksi 225 ja oli vielä 5 minuuttia.
Edit-täti huomasi että tästä jäi lopputuloksen kuvailu: Murupinta levisi tasaiseksi ihanaksi rapsakaksi kuoreksi, omenat kannattaa olla vähän sellaisia jauhoisempia ja ehkä kermaviili turkkilaisen jugurtin sijasta olisi ollut parempi. Hyvää oli, mukavaa vaihtelua kauratoskaomenille, meidän yleisomenauunijälkiruoka..
4 kommenttia:
Kiitos, hyvvää oli :P
Oi mukavaa kun maistui!
Teitkö kermaviiliin vai jugurttiin?
Koitin tätä mustikoidenkin kanssa, maistui :9
Kermaviiliä laitoin, ja pikkasen voita pohjalle.. Ens kerralla vaan häätyy tekasta kaksinkertanen annos vähintään, ei meinannu riittää kolmen syötäväksi :D
Mä tykkäsin siitä rapsahtavasta "muru" kuorrutuksesta, ja siitä että tämä on muokattavissa kätevästi > vadelma, mustikka, puolukka, omena, persikka, mikä maistuukaan ja kanelin voi vaihtaa vaniljasokeriin, kaardemummaan tai jättää pois..
Lähetä kommentti