maanantai 13. syyskuuta 2010

Emminäjaksakuviaainalatailla..

Ostin sitten lisää lankaa, mulla kun on niin vähän.
Ja halvalla sai.
3 kpl Nalle Aloe Veraa kympillä.
Nih.
Olisitte ittekki ostaneet.

* * * * *

Päätin tuossa, että miksi ihmeessä tehdä omenapiirakkaan pohjaa, kun herkullisinta siinä on täyte ja pinta. Joten tehtiin sitten jälkkäri johon tuli ja jota tehtiin näin:

2 isoa omenaa lohkoiksi
> uunivuuan pohjalle

1 prk turkkilaista jugurttia (ihan tuolta Jalasjärveltä Juustoportista)
1 muna
1/2 dl sokeria
1 tl kanelia
> sekaisin ja vuokaan

50 g pehmeää voita
0,75 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
> nypi muruiksi ja jälkkärin pinnalle

Sitten uuniin joka oli sillä hetkellä 200 astetta (siellä oli tonnikalalasagne tulossa), oli noin 25 minuuttia, sitten nostin lämpötilan vielä hetkeksi 225 ja oli vielä 5 minuuttia.

Edit-täti huomasi että tästä jäi lopputuloksen kuvailu: Murupinta levisi tasaiseksi ihanaksi rapsakaksi kuoreksi, omenat kannattaa olla vähän sellaisia jauhoisempia ja ehkä kermaviili turkkilaisen jugurtin sijasta olisi ollut parempi. Hyvää oli, mukavaa vaihtelua kauratoskaomenille, meidän yleisomenauunijälkiruoka..

4 kommenttia:

Miiruska kirjoitti...

Kiitos, hyvvää oli :P

Mrs.Marple kirjoitti...

Oi mukavaa kun maistui!
Teitkö kermaviiliin vai jugurttiin?

Koitin tätä mustikoidenkin kanssa, maistui :9

Miiruska kirjoitti...

Kermaviiliä laitoin, ja pikkasen voita pohjalle.. Ens kerralla vaan häätyy tekasta kaksinkertanen annos vähintään, ei meinannu riittää kolmen syötäväksi :D

Mrs.Marple kirjoitti...

Mä tykkäsin siitä rapsahtavasta "muru" kuorrutuksesta, ja siitä että tämä on muokattavissa kätevästi > vadelma, mustikka, puolukka, omena, persikka, mikä maistuukaan ja kanelin voi vaihtaa vaniljasokeriin, kaardemummaan tai jättää pois..