Eli käsitöitä on taas tullut tehtyä.
Ei toki kyhäelmiä eikä muutakaan keskeneräistä (vaikka yksi jo odottelee sitä kuuluisaa kadonnutta päättelykeijua), vaan pitihän sitä yksi uusikin työ aloittaa. Nuorukaiselle on tulossa alpakasta lämpimämpi kirjoneulepujoliivi. Kun siis keväällä tein puuvillasta. Tämän kirjoneule tulee kuitenkin tuohon alas, olkoon yläetu yksivärinen, vaihtelu virkistää ja sitä rataa.
Ja jotta ei käsityöt loppuisi, niin tulipas ilmoittauduttua taas vaihteeksi sukkasatoonkin. Lapsille pitäis uudet villasukat - pikkuisännälle miehekkäämmät, niitä vaaleanpunaisia kyllä riittää - kummipojalle voisin tossut tehdä (sukkia kuulemma on), ja itselle jotain, ehkä.
Kun nyt yhdet jalanlämmittimet saisi aikaiseksi.
Meinas unohtua: Kyh-tempauksen arvontavoitto Harmaakarhulle odottaa tuossa, postitukseen keskitytään ensi viikolla (lupaan ja vannon).
Niin ja miten syyskylmät tulee aina niin yllättäin? Tässä eilen aamulla piti etsimällä etsiä nuorimmalle rasoja (muistatteko kun yksi kyhäelmäkin oli lapaset?), ja ei mistään paria.. Ulos lähdettiin sitten eripari rasoin. Nyttemmin jo onneksi molemmalle yksinäiselle löytynyt se pari.
Mutta tuleeko kohta lunta, missä meidän toppahaalarit on??
8 kommenttia:
Joo, äkkiä tulee talvi. Mä luulen, että meillä siirrytään taas kerran suoraan sortseista pitkiin kalsareihin ja toppahousuihin. Mitkä välikausivaatteet?
Vaikka eipä tarttisi tänä talvena kovin äkkiä sateet alkaa.
Sinä se jaksat osallistua tempauksiin! ;)
Syyskylmät tulee ihan puskasta joka vuosi... Kesällä ei jaksa vielä ajatella tulevaa talvea, ja sittenhän se jo kolkuttelee ovella! :D
Tänä vuonna olen aikaani edellä, koska poikien päivähoidon alkaminen pakottaa katsomaan kaiken valmiiksi.
Meidänkin välikausivaatteet on olemattomat, koetetaan nyt pärjättäiskö villavaatteilla ja paksummilla (tuulenpitävemmillä) housuilla kunnes on riittävän kylmä toppahaalareille.
Meilläkin tornin muuraus on tarkoitus aloittaa tänään, että ei tarttis juu ihan vielä sataa..
H3idi: Sukkasato on jo perinteinen! Ja joka tapauksessa nuorison jalat kasvaa kovaa vauhtia ja sukat on aina hukas - tarvetta siis on.
Oli synkkä ja sateinen aamu. Harmaakarhun pentu oli tehnyt hampaita edellisen yön ja halunnut teroittaa hampaitaan harmaakarhun nisiin tunnin välein. Aamu ei ollut yhtään ruusuisempi, pennulle ei maistunut aamupuuro vaan sillä päällystettiin keittiön pöytä ja matto, karhuäidin kahvikupista ei tullut mitään koska varmaan joku Kultakutri jo juonut kaikki kahvit. Kolmannen kerran kakkavaippaa vaihdettuaan harmis yritti saada pennun sammalille nukkumaan, tuloksetta. Ärräpäät olivat sinkoutumassa hampaiden välissä kun ovi kolahti postin tullessa. Laskuja? ei vaan hopeinen reunus sadepilveen! Kiitos KYH-arpajaisvoitosta, Mrs. Marple! Ei olisi voinut tulla perille sopivampana päivänä, sopivampana hetkenä!
Ihanaa kun piristi!
:)
Sulle on tunnustus blogissani.
Älä nyt pelottele lumella, vastahan me talvesta selvittiin. Jos vaikka tulisiskin kiva pitkä syksy, ehtisi neuloa vielä monet lapset ja sukat.
Juuli: Ei talvessa ole mitään pelättävää!
Kun vain löytäis ne talvivarusteet..
*etsii kuumeisesti*
Lähetä kommentti